Kansitaide Dark Element, The
The Dark Element
CD
[ Frontiers Records ]

( 8+ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. The Dark Element
02. My Sweet Mystery
03. Last Good Day
04. Here’s to You
05. Someone You Used to Know
06. Dead to Me
07. Halo
08. I Cannot Raise the Dead
09. The Ghost and the Reaper
10. Heaven of Your Heart
11. Only One Who Knows Me

Kesto: 54 min

Frontiers Records -lafka tuntuu elävän uusien superproggisten ympärillä, vaikka heidän listoiltaan löytyy myös oivallisia ihan perinteisiäkin bändejä. Uusin (tai ainakin uusimpia, kiitos lafkan kovatempoisen kokoonpanojen rakentelun) ja pitkään aikaan kiinnostavin "superbändi" on The Dark Element eli Jani Liimatainen (Cain’s Offering, ex-Sonata Arctica) tekemässä biisejä Anette Olzonille (ex-Nightwish). Olzon sai Nightwishissä ollessaan niskoilleen tarpeettoman paljon kuraa, sillä hän on taitava ja monipuolinen laulaja, jonka uskottavuudelle metallipiireissä Liimataisen kaltaisen loistosäveltäjän (ei tarvitse kuin vilkaista Cain’s Offeringin levyjen suuntaan, niin suitsutukseni ei tunnu paisutetulta) kanssa liittoutuminen on erinomainen ratkaisu. Onko The Dark Elementin esikoislevy lupaavista palasistaan huolimatta hyvä vai iskeekö superbänditauti (liian kovat odotukset, liian heikko levy) jälleen?

Pelko pois: Liimataisen sävellyskynä ei ole tylsistynyt eikä Olzon ole solistina huonontunut. The Dark Elementin kappalemateriaali on laadukasta melometallia, johon on sekoitettu mukaan roppakaupalla pop- ja diskoelementtejä – esimerkiksi I Cannot Raise the Dead olisi toisenlaisella sovituksella ihan puhdasta purkkapoppia. Tämä huomio ei tee musiikista huonoa, vaan on tarkoitettu yksistään sisällön kuvaukseksi. Popin lisäksi levyltä löytyy enemmän kuin hieman Nightwishiltä haiskahtavia biisejä – esimerkiksi The Ghost and the Reaper on kuin suoraan Dark Passion Playlta (2007). Jälleen, ei sinänsä hyvä tai huono juttu, pelkkä kuvaus. Levyn rankin biisi Dead to Me kolahti allekirjoittaneelle kovimmin eikä pelkästään mainitun rankkuuden takia, vaan erinomaisen kertosäkeensä voimalla.

Jos Jani Liimatainen säveltämässä pop-vaikutteista Nightwish-pastissia entiselle Nightwish-solistille ei saa sinua kiinnostumaan The Dark Elementistä, levy tuskin on juttusi. Meille muille tärkein kysymys on seuraava: onko The Dark Element niin hyvä kuin vaikkapa parin vuoden takainen Cain’s Offeringin Stormcrow (2015)? Ei, mutta se ei ole niin kaukana laadullisesti kuin saattaisi pelätä, vaikka tyyliero onkin huomionarvoinen. Olzon laulaa hienosti, mutta toisaalta samanlaista revittelyä kuin Nightwishin Imaginaerumilla (2011) ei kuulla.

Lupaavat palaset rakentavat hyvän mutta ei erinomaisen levyn; nouseminen erinomaisuuteen on lähellä, mutta ei niin ei. Kenties seuraavalla kerralla, kunhan vain toinen kerta tulee eikä superbänditaudin toinen oire (yksi levy ja sillä selvä) nostaisi päätään.

 

 



27.11.2017, Aleksi Peura
https://fi-fi.facebook.com/TheDarkElement/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Soita Spotifyssa Osta MORE MUSIC:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 2537
Palaa »