Kansitaide Secret Rule
The Key to the World
CD
[ Pride & Joy Music ]

( 6+ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. The Key
02. The Song of the Universe
03. Empty World
04. Are You Gone?
05. Twin Flames
06. A Reverie
07. My Realm
08. Lost Child
09. Imaginary World
10. No More
11. Trip of Destiny
12. I’m You
13. 100 Poets

Kesto: 52 min.

Onko ihan kohtuuton toivomus odottaa uusia innovaatioita läpikalutuista metalligenreistä? Tätä olen pohtinut viime aikoina melkoisesti, kiitos kolmetoista-tusinassa-yrittäjien milloin missäkin alagenressä, mutta etenkin ylisaturaatiota olen kohdannut naislauluisen sinfoniametallin saralla. Kaikki tuntuvat yrittävän seurailla Epicaa ja joskus (liian harvoin) lopputulos on oikein mainio – uusin Xandria (Theater of Dimensions, 2016) tulee ensimmäisenä mieleen. Jokaista onnistuneempaa tuotosta vastaa kuitenkin pitkälti yli kymmenen heikompaa tekelettä, joiden myyntikikat tuntuvat olevan A) nätti naislaulaja ja B) tarpeeton paisuttelu, vähät siitä kuinka hyviä melodiat tai riffit myyntiartikkelien taustalla ovat.

Secret Rule ei ole lähelläkään huonoimpia yrittäjiä, ei pidä ymmärtää väärin, mutta se on silti vain yksi keskinkertainen paisutteluhevibändi lisää. Yhtyeen kolmas levy The Key to the World on juuri niin turvallinen peruskiekko kuin olla ja voi: joskus flirttaillaan powerin kanssa (esimerkiksi The Song of the Universe, joka taitaa olla myös levyn paras biisi solistittaren Angela Di Vincenzon rasittavasta vibrasta huolimatta), joskus apinoidaan Nightwishiä (A Reverie) sekä Epicaa (Trip of Destiny) ja jossakin välissä hempeillään heikon balladin voimalla (No More). Jos kuulija ei ole läpensä kyllästynyt näihin trooppeihin ja biisiarkkityyppeihin, kenties The Key to the World kuulostaa ihan hyvältäkin, mutta puutuneelle ja kyynistyneelle kriitikolle levy ei tarjoa mitään uutta.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö vanhoja biisiarkkityyppejä voisi hyötykäyttää oivallisestikin: Beast in Black tuoreimpana onnistujana (tosin toisen alagenren tiimoilta) ei tee periaatteessa mitään uutta, mutta tekee sen vanhan ja tutun jutun niin häkellyttävän hyvin, että pakkohan moisesta on diggailla. Secret Rule ei tee mitään erityisen hienosti, jos nyt ei huonostikaan. The same old, the same old.



24.11.2017, Aleksi Peura
http://www.secretrule.it/ https://fi-fi.facebook.com/secretruleband/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Soita Spotifyssa Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 559
Palaa »