|
01. Mendacities of a Corporate Messiah
02. I.A.D.
03. Lessons in Futility
04. Cyclic
05. Slaves of Opinion
06. When It Ends
07. Casualties of Peace
08. Existence Unveiled
09. Altruismens Gravøl
10. In Nothing
11. Mot Natt
Kesto: 50:43 |
Norjalaissekstetti Lunaris paukutti henkseleitään 2002 ilmestyneellä debyyttilevyllään ...The Infinite, joskin silloin tuo paukuttelu jäi lähinnä bändin kokoonpanon hehkutteluksi. Jos raja-aitoja silloin horjutettiinkin hieman epävarmasti hybridimäisellä lähestymistavalla, ovat aika ja
evoluutio hioneet aktia tasaisemmaksi, mutta tyylistä pahemmin tinkimättä.
Cyclic ei tyydy kiemurtelemaan yhden, tai edes kahden, tyylisuunnan rajoituksissa, vaan ainoastaan rakentaa musiikkinsa pohjan black metal -tyylisen ilmaisun päälle. Päälle koottava rakennelma pitää itsessään vaikutteita aina death metallista heviin ja progesta jopa rautalankarokkiin asti. Yhdistelmä kuulostaa ehkä oudolta, ja sitä se teoriassa onkin. Vaan liian kauas eivät tällä kertaa syntikkavetoisen black metallin omenat puusta karkaile. Vaikka
tempovaihteluita löytyy lähes yhtä runsaasti kuin heilumista itse riffeistäkin, on kokonaisuus ehjä kuin reikäjuusto: koloista huolimatta se pysyy tiukasti kasassa. Kenelle moinen sekametelisoppa sitten maistuu onkin jo täysin toinen seikka.
Soittotaitojen suhteen ei bändissä ole todellakaan valittamista ja sama pätee onneksi tuotantopuoleen. Soittimet kuuluvat kirkkaina ja selkeinä kautta levyn kärsimättä kuitenkaan kliinisestä otteesta tai muovisesta vaikutelmasta. Raskaampi jyräsoundi on jätetty muiden bändien asiaksi, mutta tämä ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että Cyclic kuulostaisi jotenkin ankealta tai voimattomalta. Kuin pisteenä i:n päälle on levyllä vielä mukana liuta vierailevia muusikoita aina sellaisista bändeistä kuten Testament, Borknagar, Arcturus ja niin edelleen.
Vaan kuten vanha sanonta sen ilmaisee: mitä useampi kokki, sen huonompi soppa. Vaan onneksi Lunaris on jotain oppinut virheistään ja lopputulos aiempaa parempi, joskin vieläkin turhan moneen suuntaan leviävä bändi. Levy voikin parhaiten suositella uutuuden- ja erikoisuudentavoittelijoille, uskalikoille ja
kaikkeen jo pari kertaa kyllästyneille. Genrepuristeja en sen sijaan kehoita tuhlaamaan aikaansa tähän tapaukseen.
11.03.2004, Serpent |
|
