Kansitaide Polaris
The Mortal Coil
CD
[ Sharptone Records/Nuclear Blast ]

( 5½ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Lucid
02. The Remedy
03. Relapse
04. Consume
05. Frailty
06. In Somnus Veritas
07. Dusk To Day
08. Casualty
09. The Slow Decay
10. Crooked Path
11. Sonder

Australialainen Polaris on herättänyt pallon tuolla puolen pöhinää vähintään sen verran, että bändin debyyttilevyn tuottajiksi miehistö sai lennätettyä amerikkalaiset Carson Slovakin ja Grant MacFarlandin. Miesten CV:stähän löytyy ainakin parin vuoden takainen August Burns Redin Grammy-ehdokas, Found In Far Away Places.

The Mortal Coil on metalcoren genremääritysten myötäinen mallisuoritus. On raivoa, angstia, viiltävää riffiä ja jyystävää tuplabasaria. Räkä lentää korvakäytäviin Jamie Hailsin ärjyessä varsinkin levyn alkupään biisejä. Koska levy on mallisuoritus, väliin tarjotaan myös puhtaampaa laulua ja hieman seesteisempääkin ilmettä. The Mortal Coil on kuitenkin äkäisen vihainen levy.

Levyn viisi ensimmäistä biisiä vyöryvät raivolla päin näköä, mutta näistä viimeinen, Frailty, muuttuu lopussa rauhalliseen kitaranäppäilyyn, kuin sallien rauhallisemman ilmaisun astumisen estradille ja avaten kuulijan tunteilun padot. Jos alkupäästä käteen jää raivo, jättää jälkipuolisko mieleen sävelet, temponvaihdokset ja tunnelatauksen. Esimerkiksi Dusk To Day edustaa rauhallisempaa puolta, jossa kuitenkin siinäkin karjutaan kurkun täydeltä. Tunnelman perille saamisessa biisi vie esimerkiksi Relapsea kuin vierasta sikaa. Jopa suoraviivainen tuplabasarirynkytys Casualty kuulostaa miellyttävältä.

Kutsun tätä "viidennen kappaleen ihmeeksi", koska In Somnus Veritasista lähtien The Mortal Coil aukeaa täysin uudella tavalla. Se tekee sen joka kuuntelukerta, vaikka ensikuuntelun jälkeen muutosta osaakin odottaa. Viisi ensimmäistä biisiä vesittyvät hetkessä yhdentekeväksi mössöksi, joista levyn kuuntelun jälkeen ei voi raivon lisäksi muistaa mitään muuta. Vaikea uskoa, että bändi olisi moista tavoitellut, mutta niin tässä vain käy. Kenties lyhyt ja rauhallinen intro heti alkuun olisi tuonut kaivatun raikkaan tuulahduksen, jonka avulla bändin kyytiin olisi päässyt mukaan alusta lähtien. Tämän viidennen kappaleen ihmeen lisäksi Polaris ei kuitenkaan tuo läpikoluttuun ja samojen juttujen kyllästämään metalcore-kenttään juuri mitään uutta.  



04.11.2017, Henry Lunabba
http://www.polarisaus.com.au/ https://polarisaus.bandcamp.com/album/the-mortal-coil Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 607
Palaa »