Kansitaide Heptaedium
How Long Shall I Suffer Here?
CD
[ Apathia Records ]

( 8 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Enter
02. How Long Shall I Suffer Here?
03. When I'll Die... All Will Be Lost Forever Gone
04. Subpixel Carryover
05. If The World Would Stop Spinning I Don't Think I'd Miss It
06. Asphyxiate
07. Mara
08. I Wanna Make You Believe In Me
09. But I Feel So Weird These Days
10. I'm So Scared

Harvoin osuu saatekirje niin hienosti kohdalleen ja vieläpä hauskalla tavalla kuin How Long Shall I Suffer Here ? -levytyksen kohdalla. Heptaedium-sooloprojektin luomus on siis syntynyt siitä, kun djent-esi-isä Meshuggah kohtaa Super Marion chiptunet, ranskalaisen patongin ja pornosaitti YouPornin ja taustalla soi breakcore-yhtyeeksi tituleerattu Igorrr. Siinä mielessä, kun kaikista edellä olevista on jonkinlaista kokemusta, vahvistan väitteen yhdistelmästä oikeaksi. Ainoa, mitä luetelluista en voi sanoa testanneeni, on masennustila kokaiinipäissään The Algorithmiä kuunnellen.

How Long Shall I Suffer Here ? sisältää siis rikkonaisia rytmejä, djentiä, suoraviivaista tuplabasaritykitystä metalliriffein ja 8-bittistä videopelimusiikkia. Pornon ja patonkien yhdistelmää en musikaalisesti täysin hahmota, mutta mikäpä minä olen ranskalaisia, näitä rakkauden kansalaisia, sen suhteen kyseenalaistamaan.

Heptaedium on luonut monisyisen ja ennen kaikkea sekopäiseltä vaikuttavan levyn. Koska kyseessä on instrumentaalinen levytys, levy rakentuu käytännössä raskaiden riffien ja djenttauksen varaan sekä tietenkin rakenteellisesti haastan rummutuksen tukijalkoihin nojaten. Koskettimet ja chiptunet puolestaan ovat masteita ja sävytteitä, joilla levy on saanut lihaa ja läskiä luiden ympärille.

Lopputuloksena on syntynyt soundtrackinomainen teos, johon sisälle päästessään alkaa suhtautua tyystin eri tavalla kuin tavalliseen metallilevyyn. Heptaedium ei tunnukaan niinkään metallibändiltä metallilevyn parissa, vaan enemmänkin epätavallisen elokuvan tai kenties taideinstallaation osasena, jossa musiikin voi kuvitella piirtyvän vaikeasti hahmotettavien kuva-aihioiden rinnalle. Ehkä olen mielikuvineni täysin yksin, mutta mitäpä sillä väliä: taidehan puhuttelee yksilöitä eri tavalla ja lopulta niistä syntyvä tunteiden ja ajatusten Tonava on osatekijöitään suurempi saavutus.

On selvää, että How Long Shall I Suffer Here? on valtavirtamusiikin antiteesi. Jopa äärimetallin mittapuulla kyseessä on varsin äärimmäinen ja lahjomaton, fanittamista hylkivä järkäle, jonka suosittelemista sen kaikessa outoudessaan on vaikea perustella järjellisesti.

Jos arvosteluasteikko venyisi epäsovinnaisuuksiin, voisin yhtäältä käyttää tässä numeroa kahdeksan sivuttain käännettynä, siis äärettömyyden merkkinä. Koska levy on varmasti myös osalle kuulijakuntaa siinä määrin rasittava, että pisteet on helppo kuvitella puolittuvan, päädyn arvosanaan näin kauttarantain kyseenalaisin perustein. Kyseessä on vankka nelosen eli puolitetun kahdeksikon levy. Sen verran oudosta tavarasta lopulta on kuitenkin kyse, kaikki laatutekijät mukaan lukien.



10.10.2017, Serpent
https://www.facebook.com/heptaedium/ https://soundcloud.com/heptaedium Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta MORE MUSIC:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 543
Palaa »