Kansitaide Hexx
Wrath of the Reaper
CD
[ High Roller Records ]

( 6 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Macabre Procession of Specters
02. Screaming Sacrifice
03. Slave in Hell
04. Swimming the Witch
05. Dark Void of Evil
06. Unraveled
07. Voices
08. Exhumed for the Reaping
09. Circle the Drain
10. Wrath of the Reaper
11. Certificate of Death

Powerii, rässii, spiidii... näistä herkullisista aineksista – lainausmerkeillä tai ilman – on leivottu Bay Area -yhtye Hexxin ura. Onpa mukaan mahtunut myös annos death metalia vuosien varrella, mutta sitä ei sentään ole mahtunut mukaan paluulevy Wrath of the Reaperille.

"Paluulevy? Eikö tämä olekaan uusi bändi?", kuulen jonkun yleisöstä huutavan. Ei, totta vieköön. Hexx sai alkunsa jo armon vuonna 1983 ja tätä iloittelua kesti aina vuoteen 1995 asti, jolloin yhtye hajosi miltei 20 vuodeksi. 80-luvulla yhtye oli äärimmäisen aktiivinen ja julkaisi parin täyspitkän lisäksi miltei puolentusinaa pienjulkaisua. Vuoden 1991 jälkeen yhtye ei sitten julkaissutkaan mitään ennen kuin hajosi.

Vuonna 2013 orkesteri teki paluun uudella kokoonpanolla. Alkuperäisestä mukana ovat enää kitariti Dan Watson ja rumpali John Shafer. Muutoin viisikko on rakentunut viime vuosina täysin uudestaan. Tällä porukalla puolestaan syntyi Wrath of the Reaper, yhtyeen neljäs täyspitkä. Meno on kuin kasarilla konsanaan. Ainakin melkein.

Ehtaa retrovibaa tarjoava nelosalbumi soi yhtäältä rässähten kuin hieman powerilta tuoksahtaen. Jälkimmäistä korostaa korkealtakin vetävä raspikurkku Eddy Vega. Hänen äänialansa ei ole ehkä komein mahdollinen, mutta on sinänsä riittävä tämänkaltaiselle vanhan liiton räiskeelle.

Kitaratyöskentely puolestaan on tyyliuskollista Bay Area -menoa ja teoriassa varsin toimivaa skebairvistelyä. Varsin äkkiä käy kuitenkin selväksi, ettei tässä mitään uutta Bonded by Blood -klassikkoa olla luomassa, vaan pikemminkin poimimassa Exodusin tähteitä aimo annoksella poweria. Kaikki on tasaisen ookoo, mutta vailla tiukkoja hittihetkiä, mieleen painuvia kertsejä tai muutoinkaan mitään tunnistettavaa menoa. Levy alkaa puuduttaa jo ekalla kuuntelulla.

Wrath of the Reaper onkin lähinnä kädenlämpöistä pyttipannua vailla kunnon mausteita. Ei mitään niin hyvää, että jäisi mieleen – ei mitään niin huonoa, että levy tuntuisi päin honkia vedetyltä.



13.09.2017, Serpent
http://hexxmetal.com/ https://www.facebook.com/officialhexx Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 416
Palaa »