Kansitaide Paradise Lost
Medusa
CD
[ Nuclear Blast ]

( 8 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Fearless Sky
02. Gods of Ancient
03. From the Gallows
04. The Longest Winter
05. Medusa
06. No Passage for the Dead
07. Blood & Chaos
08. Until the Grave

Paradise Lostin liki 30 vuotta kestänyt ura on käynyt läpi matkan varrella useammankin tyylillisen käänteen. Merkittävimmät näistä lienevät Iconin (1993) myötä keventynyt ote, lähes popiksi vääntäytynyt Host (1999) ja uudestaan raskaan vaihteen löytänyt In Requiem (2007). Tästä uusi huipentuma saatiin edellisellä The Plague Within -levyllä (2015), joka toi yhtyeen ilmaisuun takaisin vanhaa 90-lukulaista otetta aina deathmetallimaista soitantaa myöden.

Ehkä juuri tästä syystä Medusa tuntuu hienoiselta yllätykseltä. Vaikka teoksen lasien läpi kajastuvat edellislevyn vanhakantaiset säteet, on Medusa myös toisaalta paluuta hieman aiempaan, mutta yhtäältä tuoreeseen suuntaukseen. Paradise Lost luo jälleen kerran nahkaansa, joskin hieman erilaisella tavoilla. Medusa nimittäin nakkaa keitokseensa aineksia entistä laajemmalla kauhalla.

Tiivistävästi kuvaillen Medusa on kuin läpileikkaus The Plague Withinistä Shades of Godiin (1992) ja toisaalta In Requiemiin. Miksei samalla myös sitä edeltäneisiin raskaisiin, mutta puhtaita lauluja sisältäneisiin levyihin.

Hitaimmillaan Medusa on yhtyeen 90-lukulaista gootahtavaa doom/death-sekoitusta omalla tyylillään. Keveimmillään ja tarttuvimmillaan, kuten nimikkokappaleessa sekä levyn päätösveisussa, meno muistuttaa bändin alakuloista ja melodista goottimetallia, mistä yhtye tunnetaan aina One Secondista (1997) lähtien.

Vaikka pidänkin yhtyeen uusvanhasta raskaasta möyrinnästä, vielä enemmän löydän syvyyttä ja vahvaa tunnelmaa bändin hieman keveämmästä otteesta, joka mielestäni huipentui juuri One Secondin ja In Requiemin kaltaisilla levyillä. Näihin nähden Medusa tuntuu hienoiselta pettymykseltä. Toisaalta Medusa on luontevaa ja pakottamatonta jatkoa The Plague Withinin synkeähkölle ruovinnalle. Lopputulos on hyvä, muttei aivan erinomainen.

Tuotantopuoli on ottanut askeleen orgaanisempaan ja ilmavampaan suuntaan, joten kitarat ovat raskaat, mutteivät kovinkaan säröiset. Oikeastaan äänimaailma on juuri sellainen kuin mitä Shades of God voisi olla jos levy tehtäisiin vuonna 2017. Holmes puolestaan loistaa äänipuolella niin örähtelevien mörinöiden kuin puhtaidenkin laulujen osalta. Levy miellyttääkin kummastakin äänestä pitävää fania.

Ehkä suurin pettymykseni kohdistuu siihen, ettei Medusa niinkään sisällä tiukasti mukanaan vieviä kappaleita, kuten niin moni aiempi levy, jotka ainakin omissa kirjoissani lukeutuvat brittiläisen metallimusiikin kärkisijoille. Paradise Lostin vahvassa diskografiassa Medusa edustaa laadustaan huolimatta enemmänkin vahvaa keskitasoa kuin yhtyeen hienointa huippua. Hyvä levy napinoista huolimatta.



01.09.2017, Serpent
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
Symphony For The Lost
Symphony For The Lost
[ CD+DVD ]
The Plague Within
The Plague Within
[ CD ]
Icon
Icon
[ CD ]
Tragic Idol
Tragic Idol
[ CD ]
Draconian Times MMXI
Draconian Times MMXI
[ DVD ]
https://www.facebook.com/paradiselostofficial http://paradiselost.co.uk/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 3075
Palaa »