Kansitaide Excalion
Dream Alive
CD
[ Scarlet Records ]

( 9- )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Divergent Falling
02. Centenarian
03. Marching Masquerade
04. Amelia
05. Release The Time
06. One Man Kingdom
07. Deadwater Bay
08. The Firmament
09. Man Alive
10. Living Daylights
11. Portrait On The Wall

Excalion palaa yli seitsemän vuoden levytystauon jälkeen uuden vokalistin Marcus Långin (myös Force Majeure) kera. Levy-yhtiökin on vaihtunut edelliset kaksi albumia julkaisseesta Limb Musicista italialaisen Scarlet Recordsin huomaan. Bändi nousi tietoisuuteeni kymmenen vuotta sitten julkaistulla Waterlinesilla, kun portugalilaisen Sound Riotin julkaisema Primal Exhale -debyytinraakile oli ensin paria vuotta aiemmin mennyt ohi tutkani. Vasta High Time (2010) iski ns. kunnolla tähän osoitteeseen. Se toimi, kun luvalla sanoen hieman perusaineksista kasattuun europowermetalliin otettiin lisää tarttuvuutta hard rock -sävyjen selkeämmistä melodioista. Se menneistä. Missä siis mennään keskikesällä 2017, paitsi Jyväskylän tienoilla?

Ennakkoon julkaistu Centenarian tarjosi hyvän maistiaisen levystä: jo siitä huomaa Excalionin eri puolet: sopivasti nopeutta siitä nauttiville ja hienoista progressiivisuutta soittoniekoille. Selväksi tulevat myös vokalisti Långin todella vaikuttavat äänilahjat, joista tulee mieleen yksi jos toinenkin kotimainen legendaosaston veteraani. Ei vallan huonosti aiemmin tuntemattomalta kaverilta. Pysäyttävällä bridgeosuudella varustettu avausraita Divergent Falling on hieman hitaampi ja suoraviivaisempi, mutta toisaalta esimerkillisen mahtipontinen. Maltillisen mutta tarttuvan Marching Masqueraden jälkeen Ameliassa saadaan vauhti mukaan, ja pelkästään johtohahmo Jarmo Myllyvirran kiippareissa ollaan jo osastolla Nightwish vuosimallia 1998 – jos sillä olisi ollut Marco Hietala päävokalistinaan. Hyvä tatsi ja tempo jatkuu Release The Timellä, jossa päästään jo paikoin fiilistelemään rauhallisemmissa tunnelmissa.

One Man Kingdom edustaa perinteisempää mutta silti vauhdikasta heavymetallia, siinä ikään kuin nopeamman Tarotin vaikutteet pääsevät valloilleen ennen Aleksi Hirvosen iskelmällisen melodista kitarasooloa. Living Daylights on sinänsä samankaltainen, mutta ei missään nimessä heikko sekään. Slovarit Deadwater Bay ja The Firmament tulevat erikoisesti perätysten levyn loppukolmanneksella, mutta viimeksi mainittu on se tyylipuhtaampi "illan viimeinen hidas", kun taas ensimmäinen rakentuu hiljalleen jylhänkomeaan nyrkinpuintitahtiin. Hittihenkisen Man Aliven olisin ehkä itse valinnut levyn ensimaistiaiseksi, sillä se muistuttaa jossain määrin Waterlinesin Arriving As The Darkia (ja sen suomenkielistä bonusversiota Yövartio).

Lähes 12-minuuttinen eeppinen – ja levyn progein – päätösraita Portrait On The Wall sisältää monia puolia aina pomputtelevan tarttuvasta kertsistä makeisiin mättökohtiin. Jokainen kappale taisi tulla mainituksi, mistä pahoittelut, mutta se johtuu vain siitä, ettei mukana ole ainuttakaan huonoa tai edes sanottavammin heikompaa rallia!

Kahden edellisen julkaisun ystävänä kaipasin kieltämättä aluksi vastaavia helmikertsejä, mutta Dream Alive on bändin vahvin kokonaisuus. Vähän hitaampi se on, mutta kenties ajan saatossa sen koukut uppoavat jopa syvemmälle.

 

 



08.07.2017, Jussi Kallinen
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
High Time
High Time
[ CD ]
Waterlines
Waterlines
[ CD ]
Primal Exhale
Primal Exhale
[ CD ]
https://www.facebook.com/pg/ExcalionBand http://www.excalion.com Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 2780
Palaa »