Kansitaide Ulsect
Ulsect
CD
[ Season of Mist ]

( 6½ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Fall to Depravity
02. Our Trivial Toil
03. Diminish
04. Moirae
05. Unveil
06. An Augury
07. The Endling
08. Maunder

Hipster-mittapuita hipovaa termiä post-death metal on käytetty kuvaamaan hollantilaisen Ulsectin esikoislevyä. Vaikka termi väkinäiseltä kuulostaakin, on irtiotto tyypilliseen death metaliin selvä. Ulsectin kohdalla tämä tarkoittaa eräänlaista sekoitusta deathista ja blackista, muttei aivan tavalliseen tapaan. Soitossa on nimittäin melko lailla elementtejä post-metalin puolelta, jos nyt sitten esitystapa astetta brutaalimpi ja synkempi onkin.

Kolmivarttinen debyytti on raskas, vimmainen ja kulmikas. Riffit ovat paikoin äkkivääriä ja sovitukset epätavallisia. Asia ei ole yksioikoisen hyvä, vaikka omaperäinen onkin. Biisit tuntuvat toisaalta monitahoisilta, mutta samalla myös kaoottisilta ja ylitäyteen puhalletuilta. Viiteet Deathspell Omegan tuotantoon eivät ole täysin tuulesta temmattuja.

Ulsectin vahvuudet ovat juurikin mustanpuhuvassa ja painostavassa tunnelmassa, eivät niinkään yksioikoisissa kipaleissa. Tämä on myös yhtyeen kompastuskivi, sillä levystä tuntuu olevan vaikea saada kunnolla kiinni. Vaikka kaoottista riitasointumassaa onkin aikansa miellyttävä kuunnella, pian kiekko alkaa tuntumaan joukolta toisiinsa sekoittuvilta kakofoniasikermiltä, joiden muistettavuus lähestyy uhkaavaa vauhtia ääretöntä.

Jotain kiehtovaa tässä levyssä kuitenkin on ja teos jääkin mieleen niukalti positiviisena kokemuksena silkan keskinkertaisuuden sijasta.


In terms of hipster genres, post-death metal strongly sounds like one. And this is what is used to describe this Dutch band. I don’t normally bother to go that much into labels visions about the genre descriptions, but this time it’s actually pretty accurate. After all Ulsect’s debut album sounds like a modern death metal with black metal influences, but with a twist that actually reminds me of those post-metal bands. So, post-death metal – why the fuck not?

Ulsect’s vision of post-metal is way more brutal, darker and heavier than what you’d usually get to listen to and it kinda sounds like death metal, but not the typical way you’re all used to. Riffs have sudden twists and turns and the overall feeling is somewhat technical. Even though this approach is quite original, it’s not just all good. These compositions tend to have a price tag that says “For acquired taste only.”

References to Deathspell Omega hold some truth in them, since Ulsect’s style kinda resembles them, even if as death metal version. Ulsect’s strenghts are in the area of dark and oppressing atmosphere instead of single songs or even riffs. This is also a bit problematic since the album is hard to get into. It’s not catchy or easy to go with. It is what it is, but the sad thing is that it’s not actually good. It’s way to chaotic and cacophonic to really make an impact.

Even with it’s flaws, however, there is something tempting on the album. And that is what makes it more interesting than an average album. Decent-ish.



12.05.2017, Serpent
http://www.ulsect.com https://facebook.com/ulsect Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 566
Palaa »