Kansitaide Avelion
Illusion of Transparency
CD
[ Revalve Records ]

( 7 )
01. Fading Out
02. Echoes and Fragrance
03. Burnt Inside
04. Derailed Trails of Life
05. Falling Down
06. Innocence Dies
07. Waste My Time
08. Open Your Eyes
09. Ain’t No Dawn
10. Never Wanted

Kesto: 43 min.

Italialaisen Avelionin esikoiskokopitkä Illusion of Transparency herätti kiinnostukseni yhdellä sisältökuvauksella: melodinen progemetalli. Yleensä ”melodinen”-adjektiivi, kun puhutaan metallimusiikin genrerunkkauksesta, liitetään tarttuviin ja ytimekkäisiin kappaleisiin; proge, puolestaan, on pääpiirteissään tämän vastakohta. Miltä bändi, joka oman kuvauksensa perusteella yhdistää kaksi ääripäätä keskenään, kuulostaa? Voiko moinen edes toimia?

Aah. Täähän on Amaranthea, joskin ilman Elize Rydiä tai örinää.

Avelion on modernia, erittäin tarttuvaa metallia, johon sotketaan mukaan teknovaikutteita ja todella, todella ohutta progeilua. Ilmeisesti proge tarkoittaa nykymetallissa sitä, että välillä heitetään täppingiä mukaan tai että kaikki riffit eivät menekään 4/4-tahtilajissa, muutamia staccato-rytmejä unohtamatta… oh, well.

Jääköön nillitys tähän, koska Illusion of Transparency ei ole niin huono kuin kömpelö genremääritelmä antaa ymmärtää. Kappaleet ovat lyhyitä ja ne rakennetaan pätevästi yksittäisten kertosäekoukkujen ympärille. Missään nimessä ikimuistettavia ralleja levy ei tarjoile, mutta silti tuotos onnistui jossakin, mikä kovin monelta muulta arvostelemaltani levyltä on jäänyt saavuttamatta: huomasin hyräileväni Derailed Trails of Lifen kertosäettä suihkussa. Mitään kuolematonta lyriikkaakaan levy ei tarjoile, vaan tavanomaista, riittävän hyvää suorittamista – mikä on varsin kuvaavaa koko levystä, perushyvää suorittamista.

Illusion of Transparency on mukava uusi tuttavuus, vaikka ei siitä kestosuosikiksi ole. Se on sellainen levy, joka on mukava kuunnella kerran tai pari läpi, mutta tehokuuntelua se ei kestä. Arvosteluhommissa vastaan tulee moninverroin luokattomampaakin kuraa – oli sitten kyseessä unettava rutiininomainen vanhojen kaavojen pyörittely tai ”mitä vittua siellä treenikämpillä on mietitty?” -hämmennys – ja ainakin Avelion onnistuu jättämään mielikuvan esikoisellaan. Jatkoon karsinnoista, mutta ei semifinaaleja pidemmälle.



11.04.2017, Aleksi Peura
https://www.facebook.com/AvelionMusic.Official/ Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 837
Palaa »