Kansitaide Escalane
The Days Of Decay
CD
[ Inverse Records ]

( 8 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Waiting For The Sun
02. Singularity
03. Fading In, Fading Out
04. Careless
05. Seven Months
06. Reality
07. The Spiral
08. This Disgrace
09. The Map
10. The Days Of Decay

Muutaman viikon takaisessa FemMe Metal Battlessa törmäsin uuteen tuttavuuteen, Escalaneen. Ensimmäisiä biisejä kuunnellessani tokaisin vierustoverille että, “tämmöstä en kyllä ikinä kuuntelisi himassa, mutta livenä tää kyllä toimii”. Setin edetessä kasvoi myös kiinnostukseni ja kun orkesteri keikan jälkeen tarjosi vuoden 2015 lopussa ilmestynyttä, The Days Of Decay -levyä arvioitavaksi, huomasin nopeasti syöneeni sanani.

The Days Of Decay -levyä luonnehtiakseni… no, Paramorea ainakin löytyy – eikä se rajoitu vain laulaja Hanna Uimosen hiusten väriin. Soundista löytyy myös hieman tiukempaa riffiä, raskasta rumpua ja kivoja, selvästi erottuvia, bassokuvioita. Lisäksi esimerkiksi Careless -biisin synakuvioissa on jotain Amaranthea tai Dead By Aprilia muistuttavaa, joten ihan kelpo amalgaamin bändi on keittänyt kasaan. Kun kakku on vielä kauttaaltaan kuorrutettu pehmeällä ja nuorella punk-otteella, Escalane ottaa paikkansa jopa vanhan melometalli jäärän musiikkikirjastosta.

Sanoitusten puolella The Days Of Decay ei tarjoa mitään järisyttävää tai suurta ja syvällistä kokemusta. Tekstit pyörittelevät perus poppiskeeman mukaisesti parisuhdeangstia ja ihmissuhteiden pelkistettyä peilaamista eri ilmansuunnista. Levyltä haistaa, ettei tätä elämää vielä niin kauhean pitkään ole eletty, suurimmat ja syvimmät kokemukset ovat vielä tulossa. Kun This Disgrace -biisissä korvakuulon perusteella lauletaan “Can’t you just see / you’re holding the key / no reason to be free”, kornius nousee jo niihin lukemiin, ettei voi muuta kuin hymyillä. Lyyrinen osasto tuntuu selvästi muutenkin olevan Escalanen heikoin lenkki. Uskoisin kuitenkin, ettei bändi mihinkään suureen ja vakavaan filosofiseen pohdintaan ole edes pyrkinyt.

Escalanen vahvuus sitä vastoin on sopivan lyhyissä, yksinkertaisen toimivissa kappalerakenteissa, jotka jäävät jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen pakonomaisesti mieleen pyörimään. Tämä lienee ainakin valtavirtamusan saralla se seikka, joka suo sen ensimmäisen edellytyksen minkäänlaiseen menestykseen. Kun tämän vielä yhdistää Escalanen sangen hyvään keikkakuntoon, nousevat mahdollisuudet vielä korkeammalle. FemMessa bändi meni jatkoon.

The Days Of Decay on todella yksinkertainen ja täysin ennalta-arvattava levy, mutta jostain riivatun syystä se kuitenkin kolisee. Syytä en osaa sen selvemmin määrittää, mutta epäilen vahvasti sen jotenkin liittyvän omaan ikääntymiseeni. Kokeile itse, jos uskallat.



07.04.2017, Henry Lunabba
http://escalane.com/ https://www.facebook.com/escalane Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 847
Palaa »