Kansitaide KOKOELMA
A Tribute To Sonata Arctica
CD
[ Ouergh!! Records ]

( 6- )
01. Timeless Miracle: FullMoon
02. Stream Of Passion: I Have A Right
03. Dyscordia: My Land
04. Van Canto: Victoria's Secret
05. Sunrise: Black Sheep
06. Xandria: Don't Say A Word
07. ColdSpell: Letter To Dana
08. Majesty Of Revival: The Cage
09. PowerGlove: Revontulet
10. Celestial Wish: Paid In Full
11. Innvein: Wolf & Raven
12. Arven: Replica
13. Abandoned Stars: San Sebastian (bonus)
14. Disposable: 8th Commandment (bonus)
15. Xeno: Wildfire (bonus)

Sonata Arctican voi täydellä syyllä väittää ottaneen monia haparoivista ensiaskeleistaan kansainvälisen tunnettuuden polullaan osallistumalla vuosituhannen taitteen molemmin puolin useille tribuuttialbumeille (Iron Maiden, Scorpions, Helloween, Metallica). 2015 yksi ympyrä tavallaan sulkeutui, kun Sonata itse päätyi tribuuttialbumin aiheeksi.

Irlantilaisen pikkulafka Ouergh!! Recordsin Sonata-tribuutin yhtyeet eivät ole skenen suurimpia nimiä, mutta eivät ihan kaikki toki ihan mitättömyyksiäkään. Niiden statuksiin en nyt ota sen enempää kantaa, vaan sen sijaan jaan ne kolmeen ryhmään.

Mielenkiintoisin ja paras ryhmä koostuu yhtyeistä jotka tuovat versioimiinsa kappaleisiin jotain omaa: tulokulman, näkemyksen, rajusti originaalista poikkeavan sovituksen – jotain. Sattumaa tai ei, ryhmään kuuluvat kaikki kokoelman tunnetumman pään yhtyeet. A cappella -lauluyhtye Van Canto toki tekee jokaisesta ihan miltä vain bändiltä versioimastaan kappaleesta itsensä – ja samalla aina ihan samanlaisen – kuuloista. Xandria ja Stream Of Passion puolestaan ottavat omissa kappaleisaan vapauksia, joiden voisi sanoa perustelevan esitykset yleensäkään tribuuteiksi: yhtyeiden itsensä tyylisiksi versioiksi arvostamansa kollegan kappaleista. Erityisesti Xandrian tarjaturusmallisesti operaattinen näkemys Don't Say A Wordista on... ei hyvä eikä huono, mutta mielenkiintoinen. Se vaatii totuttelua. Xenon pirun outo emocore-näkemys alkujaankin erikoisesta Wildfirestä sen sijaan ei aukea totuttelemallakaan. Erikoisen version esittää myös englantilainen thrashmetalliyhtye Disposable, jonka amatöörimäisesti huojuva 8th Commandment -rytinä menee kuitenkin pelkästään näkemyksen voimalla levyn viiden parhaan vedon joukkoon.

KAKKOslaatua (hehee!) edustava ryhmä koostuu Sonataa liki uskonnollisella tarkkuudella matkivista yhtyeistä. Ukrainalainen Sunrise soittaa Black Sheepin syna/kitara-unisonolickejä myöten niin yks'yhteen, että olisi helppo uskoa että kitarassa olisi eräskin Liimatainen. Luen ryhmään myös Dyscordian My Landin, vaikka yhtye omana mausteenaan keitokseen rähinälaulajan lisääkin; soitto kuitenkin menee alkuperäisen askelmerkkejä, ja jos kuulisin versiosta pelkästään synasoolon, väittäisin epäröimättä että se on sämplätty Eclipticalta. Vielä sitäkin pysäyttävämpää kuultavaa on Majesty Of Revival, jonka synisti soittaa Jens Johanssonin The Cagen intron ja soolon tarkemmin kuin kukaan Sonatassa. Ikinä. Muilta osin, soundeja myöten, esitys on levyn likilaskuisin. Innveinin Wolf & Ravenin lähestymiskulma ördälaulajineen muistuttaa Dyscordian vastaavaa, mutta bändi onnistuu säilyttämään originaalin "tuhatta ja sataa taitojen ylärajoilla" -energian ja aggression. Se onkin kokiksen paras veto.

Kolmanteen ryhmään kuuluvat tämän mäenlaskukisan eddieedwardsit l. läpilaskijat. Kaikkihan toki hyppynsä monttuun saakka vievät, jotkut vain tulevat alas pää tai persaus edellä. Ruotsalainen Timeless Miracle tulkitsee ilmeisesti niin uskollisesti kuin osaa, mutta biisistä puuttuu kaikki tunnelma, dramatiikka ja jännite. Hurrien FullMoon kuulostaa leipääntyneemmältä kuin sen ehkä 2000 kertaa soittaneen Sonatan oma liveluenta, ja se on paljon se. ColdSpellin synaa vaille täysakustinen luenta Letter To Danasta on kuin rankkasateen pilaamat keskiaikamarkkinat: ajatus oli kiva ja semisti mielenkiintoinenkin, mutta lopputulos harmaa, lattea ja ahdistava. Biisikään ei kylläkään ole suosikkejani sontiaisten katalogissa, mutta silti. Videopelihevi-instrumentaaliryhmä PowerGloven Revontulet taas... joo, onhan se hyvin soitettu ja hiukan on omaakin kulmaa, muttei silti säväytä. Celestial Wishin Paid In Full sen sijaan säväyttää – samalla tavalla kuin liitutaulun raapiminen. Antaisin mielelläni laulajaa leikkivän vinkulelun laumalle kulkukoiria ja sitten passittaisin loppuryhmän takaisin kellariin... jonka sitten valaisin täyteen märkää sementtiä. Arvenin keijudieettihevikään ei maistu miltään. Replica ei ole mikään järkäle alkujaankaan, mutta feminiinisti värisevä Arven tekee siitä kuulaan ja kevyen kuin hämähäkinverkko. Abandoned Starsin San Sebastian taas on kuin kampurajalkaisten 110 metrin aitajuoksu: räksyttävää laulutapaa vaativaa biisiä, yhtä Sonatan kovatempoisimmista ja vieläpä ihan tukkoon sanoitettua, laulaa kaveri jolla on hitaasti syttyvä lauluääni. Atakki ei riitä, vaan solisti kamppailee koko ajan ehtiäkseen hönkiä riimin lyrat ennen kuin seuraava riimi alkaa. On kuin kuuntelisi paniikkikohtausta edeltävää hyperventilaatiota. Sääliksi käy.

Mitäpä tästä nyt sitten summatakseen sanoisi. Onhan tämä tämmöinen... ihan hauskaa on kuulla tuiki tutut biisit vaihteeksi jonkun muun kuin Satana African esittäminä, näitä kun on tullut ns. työn merkeissä kuunneltua melko monta kertaa. Olisin silti kaivannut useimmilta kokoelman bändeiltä enemmän rohkeutta, liian moni sortuu apinoimaan alkuperäisesityksiä. Liian orjallinen mallintaminen ei mielestäni ole tributointia vaan on coverointia, ja sen paikka taas on bändin omaksi huviksi treenikämpässä tai muiden huviksi karaokessa, ei äänilevyllä. Tältä osin puhtaat paperit saavat ainoastaan Stream Of Passion, Innvein, Disposable, Van Canto ja – pitipä siitä tai ei – Xandria sekä aika hirveät Xeno ja ColdSpell. Useampaan kertaan kuulemisen arvoisia niistäkään on vain kolme ensin mainittua. Muiden versiot ovat joko toisintoja, vesityksiä tai pahimmillaan tavalla tai toisella versioivan yhtyeen osaamisalueen tuolla puolen.

Tavallaan hilpeänä detaljina pitänee mainita, että kokoelman on masteroinut Sonatan basisti Pasi Kauppinen.



26.03.2017, Mape Ollila
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
[ Digital ]
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
[ MC ]
Keskellä
Keskellä
[ CD ]
Uprising 2
Uprising 2
[ CD ]
Live at Wacken 2013 - 24 Years Louder than Hell
Live at Wacken 2013 - 24 Years Louder than Hell
[ DVD ]
https://ouerghrecords.bandcamp.com/album/a-tribute-to-sonata-arctica Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 3048
Palaa »