|
01. Death from beyond
02. Swallow your soul
03. Howling
04. The raven
05. Bondage goddess
06. Revelation unorthodox
07. Funeral dream
08. Pentagram murderer
09. Blood angels recital
10. Erotikill
11. Blood nymphoman
12. Deathwish
13. We live again |
Heti ensimmäisestä biisistä lähtien jokin tässä bändissä silittää meikäläistä vastakarvaan. Yhtyeen vokalisti kuulostaa sekoitukselta The Cultin Ian Astburya Glenn Danzigia, ja uskokaa huviksenne, äijä ei kuulosta niin hyvältä kuin kuvaus antaisi olettaa. Joihinkin kappaleisiin tämä mölisevä hirvi sopii oikein mainiosti, mutta kaiken kaikkiaan miehen ääni on lähinnä rasittava. Kolikon kääntöpuolella itse musiikki ei ole itse asiassa kovin huonoakaan. Kyseessä on tumma ja rakenteellisesti suoraviivainen heavy rock . Ei mitään klassikkokamaa, mutta verrattuna esim. Motörheadiin tai Entombediin, paljon tästä kuulostaa ennestään tutulta.
Meikäläisen korvissa tämä vaikuttaa hikiseltä B-luokan kauhuleffojen rockilta. Sitä on hankalaa ottaa vakavasti tai hahmottaa miksi sitä kuuntelisi. Aika vaisu olo tästä jää, musiikki on hädin tuskin kelvollista, mutta vokalisti tappaa senkin vähän. Sori.
Starting from the first track something about this band rubbed me the wrong way. Their lead throat sounds like a mix of The Cult’s Ian Astbury and Glenn Danzig, and believe me, it’s not all good. This moaning moose fits alright into some of the material but overall he gets tiring. On the flipside the music is not all that bad. Basically dark heavy rock with fairly straight ahead structures. Not classic stuff but if compared to Motorhead or Entombed, a lot of the structures share common denominators.
To me this sounds like cheesy B-movie horror rock. It’s hard to take seriously or listen to with any purpose in mind. Feeling left rather flat, the music was enough to get me by, just barely at that but the vocalist killed it in the overall picture. Sorry guys.
06.02.2004, Starbuck |
|
