Kansitaide Cruzh
Cruzh
CD
[ Frontiers Records ]

( 9 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. In n' Out of Love
02. First Cruzh
03. Aim for the Head
04. Anything for You
05. Survive
06. Stay
07. Hard to Get
08. You
09. Set Me Free
10. Before I Walk Alone
11. Straight from My Heart

Jopahan taas... Mikä helevetti siinä on, että kun Ruotsissa päätetään kuopata joku kakkos- tai kolmosdivisioonan never heard -meloheviorkesteri, kohta sen montusta nousee timantiksi puristunut uusi bändi? Nyt urpot käsi ylös, kuka teistä muka oli kuuna kullan valkeana kuullut glamrockyhtye TrashQueenista? No, enpä kuvitellutkaan. En minäkään.

Nyt kuitenkin senkin mitättömyyden roviosta kuin Feeniks-lintu nousee siivilleen Cruzh, ja se ampaiseekin suoraan lähtötelineistään Ruotsin entisestäänkin suomalaista vituttavan tasokkaan melodisen (hard) rockin scenen paalupaikan tuntumaan, jyrsimään jo melko monien hyviksi havaitsemien Eclipsen ja H.E.A.T:in kantapäitä. Laulaja-kosketinsoittaja Tony Andersson on teknisesti riittävän hyvä, välittää isoja tunteita (all you näissä hommissa need is love!) ja omaan makuuni ukon laulu on sopivasti karheasoundistakin ettei homma valahda minullekin jo liian sokerisen West Coast AOR:n osastolle. Cruzhin soundit ja jopa bändin logo ovat kaikki ihanasti kasarilta tuoksuvaa juustoa ja mikä keskeisintä, yhtyeen eponyymin debyytin biisit ovat kaikki silkkaa kultaa. Tuntuu, että eihän tällaisen bändin ihan puskista putkahtamisen pitäisi olla internet-aikakautena edes mahdollista – kunnes selviää, että tarkoituksella vuodesta 2013 vakan alla pidetyn bändin kaikki kolme ukkoa (laulajan lisäksi Cruzhissa vaikuttavat basisti Dennis Butabi Borg ja kitaristi Anton Joensson) ovat ammattibiisinkirjoittajia, joiden asiakkaina on... arvatkaapa ketä? No, muun muassa Def Leppard, Toto, FM, Winger, Firehouse ja Bryan Adams. Yhtäkkiä hommassa ei olekaan enää yhtikäs mitään ihmeteltävää.

Cruzh on sen sortin albumi ettei sitä suomalainen voisi ikinä kirjoittaa. Nyt on nimittäin musiikki ja erityisesti sanoitukset sen verran imelää, hunajaista ja märkää että härmäläiskörmy ei moisia kirjoitettuaan voisi ikinä edes kavereiden kanssa saunailtaan mennä, nehän vittuilisivat hengiltä. Muijakin verkkareissaan nauraisi kossuvissy kourassa moisille pehmoiluille että taitaa vässykkä vongata persettä. Onneksi Suomi on sentään hieno maa; täällä ei tarvitse tuntemuksiaan lauluiksi purkaa ellei haudo itsaria.

Onneksi sentään ihan kaikki ei mene meikäläisenkään imelyysmittarista läpi, ja lisäksi First Cruzhin kertsin melodialinja muistuttaa paikoitellen niin paljon jumalaisen/legendaarisen (yliviivaa tarpeeton) Shadow Kingin Don't Even Know I'm Alivea että aivoon ottaa. Muutenhan tässä olisi joutunut hurreille täyttä kymppiä tarjoilemaan. Se tästä nyt olisi vielä puuttunut.

Cruzhin debyytin missaaminen on pahin virhe minkä hard rockin ystävä voi tehdä ennen ensi vuoden maaliskuuta.

Damn... How in the hell is it possible that when a Swedish 2nd or 3rd tier melodic metal band gets buried, soon enough a new band rises from its grave, and it's already a freaking diamond? Now, those of you who had heard about the glam rock band TrashQueen before, raise your hand. No hands? Figures.

From the pyre of the aforementioned virtual unknown rises like a Phoenix a band called Cruzh, and they explode straight from their starting blocks to the pole position of the Swedish hard rock race, to gnaw already the heels of the fairly well-approved H.E.A.T and Eclipse. Singer-keyboarder Tony Andersson is technically sound, conveys big feelings (all you need is love in this job...) and the man's singing is to my tastes rough enough too, so that we're not slipping to the too-suave-for-me West Coast AOR department. Cruzh's sound and even the logo are wonderfully cheesy in an 80's sort pof way, and what's most crucial, the songs on the eponymous debut album are pure gold through and through. In the Internet age it should not be even possible that this kind of a band comes out of the blue, and what do you know - it isn't. In addition to the the singer Cruzh is comprised of Dennis Butabi Borg (bass) and Anton Joensson (guitar) and they have apparently on purpose kept the lid on the band since 2013. The secret here is that all three of the band members are professional songwriters, the customers of whom are... f. ex. Def Leppard, Toto, FM, Winger, Firehouse and Bryan Adams. Suddenly nothing Cruzh have done here is surprising anymore.

Cruzh is the sort of album that Finns could not ever even write. See, the music and especially lyrics are so sweet, saccharine and heart-felt that your regular Finnish bloke wouldn't have the audacity to join a sauna sitz with friends anymore after writing something like this. His friends would heckle him to million pieces. The missus too, in her sex-killing loose track suit would laugh her broad ass off at such smoochiness, ridiculing you of just trying to get some. Fortunately, Finland is a fine country; here we have no need to explain our feelings in songs unless we're harboring a suicide wish.

Luckily enough though, not everything here passes even my sugar level indicator, and the the chorus melody of First Cruzh is so similar with that of divine/legendary (overstrike the one you don't need) Shadow King's Don't Even Know I'm Alive that it's almost irritating. Otherwise I would've been forced to give a full 10/10 rating to these Swedes. That would've been awful.

Missing out on the Cruzh debut is the worst mistake a hard rock fan can possibly make before next March.



01.09.2016, Mape Ollila
https://www.facebook.com/cruzhofficial/ Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Osta EMP:ltä Lukukertoja : 2433
Palaa »