Kansitaide Starquake
Times That Matter
CD
[ Pure Rock Records ]

( 1 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Scenes from a Revolution
02. Close Encounter
03. I'm Going Mad (You Comin'-)
04. Rise and Fall
05. Here I Go Again
06. The Needle Lies
07. Times That Matter
08. Goodbye My Friend
09. No More Hate
10. Whatever
11. Fairytale

Kesto: 73 min.

Italialainen runoilija Dante Alighieri (n.1265–1321) kuvasi teoksessaan Jumalainen näytelmä matkaa Helvetin, Kiirastulen ja Paratiisin halki – erityisesti tarinan helvettiosio, Inferno, on jäänyt voimakkaasti elämään länsimaiseen kulttuuriin. Danten teoksessa Helvetti rakentuu yhdeksästä toinen toistaan hirvittävämmän rikoksen piiristä. Se, mitä Dante ei kertonut – ei osannut sanoiksi pukea tai tohtinut kirjata ylös – on, että kuudennella piirillä, kerettiläisten keskuudessa, tulisissa haudoissa palavien epikurolaisten keskellä on oma jaostonsa paskalle progelle. Mutta ei hätä tämän näköinen, Starquaken pääjehu ja solisti/instrumentalisti Mikey Wenzel tuo nuo unohdetut piinat hyvin kouriintuvalla tavalla kuulijoilleen.

Starquaken toinen levy, Times That Matter, saattaa olla ärsyttävin levy pitkään aikaan. Vaikka jokainen sekunti 73 minuuttia pitkällä levyllä olisi korvattu nyancat- tai crazyfrog-vikinällä, olisin vähemmän ärtynyt. Suurin ongelma on se, että levy on selvästi tehty tasan yhden hengen kokoiselle kuulijakunnalle ja se on Wenzel itse: levyltä puuttuu punainen lanka tavalla, jonka voi saavuttaa vain tuijottamalla omaa napaa riittävän pitkään. Yksikään kappale ei tarjoa mitään hyvässä mielessä ikimuistoista, vaan sekunnit ja minuutit kuluvat hampaitakirskuttavan surkean progen parissa.

Mikään kappaleista ei lopu riittävän ajoissa, vaan kaikki saavuttavat toisen sekuntinsa. Soolot, jos mitkä, venyvät ja venyvät, vaikka mitään ei tapahdu – pahimmillaan samaa muutaman nuotin kiertoa joutuu kuuntelemaan minuutin. Kun näin huonot biisit on vielä kuorutettu Wenzelin täysin riittämättömällä ja ylitulkintaan taipuvaisella mölinällä, ei touhusta jää mitään muuta käteen kuin infernaalinen vitutus. Siinä vaiheessa (eli kolmannen biisin alussa) kun kuulija on valmis tukehtumaan ketutukseensa, Wenzel tarjoilee ”operaattista falsettilaulua”, mikä on – sikäli mahdollista – vieläkin ärsyttävämpää kuin mikään muu miehen ulosannissa.

Eikä siinä vielä kaikki! Times That Matter tarjoilee täysin yhdentekevää, toteavaa lyriikkaa. Taso on, suoraan lyriikoita lainaten: ”You said you loved me / That's why I married you / Now 2 months later / You're telling me we're through”. Dramaattista. Buuhuu.

Sikäli tässä(kään) ei olisi riittävästi, levyltä löytyy kaksikymmentäyksi minuuttia (!) pitkä biisi, Rise and Fall, joka kertoo, niin rautalangasta vääntäen kuin mahdollista, tarinan (I kid you not) karaokekuninkaasta, Charliesta. Sinänsä melko uskomatonta, mutta jotenkin Wenzel on onnistunut tekemään niinkin pitkän biisin ilman ainuttakaan hyvää ideaa tai toteutusta.

Times That Matter – joka promotekstin mukaan jatkaa siitä, mihin esikoislevy A Matter of Time (2010) jäi – on yksi huonoimpia kuulemiani levyjä. Se on liian pitkä, sen kappaleet onnistuvat vain suututtamaan ja kaikesta paistaa läpi Wenzelin äänimuotoon tallentama omahyväisyys. Piste siitä, että Rise and Fallissa toistetaan This Is Spinal Tap -elokuvan (1984) klassikkorepliikki ”Hello Cleveland!”.



23.10.2015, Aleksi Peura
https://www.facebook.com/starquakerock http://www.starquake.de Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Osta EMP:ltä Lukukertoja : 1938
Palaa »