Kansitaide Stormtroopers of Death
Speak English or Die
CD
[ Megaforce Records ]

( 9 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. March of the S.O.D.
02. Sargent "D" & the S.O.D.
03. Kill Yourself
04. Milano Mosh
05. Speak English or Die
06. United Forces
07. Chromatic Death
08. Pi Alpha Nu
09. Anti-Procrastination Song
10. What's That Noise
11. Freddy Krueger
12. Milk
13. Pre-Menstrual Princess Blues
14. Pussy Whipped
15. Fist Banging Mania
16. No Turning Back
17. Fuck the Middle East
18. Douche Crew
19. Hey Gordy!
20. Ballad of Jimi Hendrix
21. Diamonds and Rust (Extended Version)

Huumorivetoinen musiikki harvemmin toimii kestovitsinä, saati yltää levyillä varsinaisesti erinomaisuuden tasolle. Vaikka vitsit vielä naurattaisivatkin ja saisivat hymynkareen kasvoille useammallakin kuuntelukerralla, vain harva kieli poskella vedetyistä levyistä on yksinkertaisesti musikaalisesti erityisen hyviä. Poikkeuksia toki löytyy ja yksi parhaista on Stormtroopers of Deathin eli S.O.D.-yhtyeen debyyttilevy vuodelta 1985, Speak English or Die.

Tänä kesänä kolmikymppisiään juhlistavan sivuprojektibändin esikoiskiekko on yhä ajan hammasta vastaan tehokkaasti rimpuillut tapaus, joka on paitsi asenteeltaan ajankohtainen (Fuck the Middle East), myös biiseiltään kovin toimiva kiekko. Eikä levyn soundipuolikaan tunnu kulahtaneelta edes tämän päivän standardeilla.

Speak English or Die on erinomainen levy niin monista eri syistä, ettei perusteluita listatessa tiedä, mistä pitäisi ensin aloittaa. Tärkeimpänä tekijänä, kuten aina, kyse on tietenkin pirullisen iskevistä ja napakoista biiseistä. Jo instrumentaalinen aloitusraita March of the S.O.D. on niin kovalla riffillä varustettua kamaa, että järki lähtee. Edes isukkibändi Anthraxilla on harvassa näin kovia riffejä, jos lainkaan. Eikä levy tietenkään jää siihen, vaan samaa tasoa saadaan kuulla monissa muissakin biiseissä.

Kuten levyä on ennenkin kuvailtu, crossover thrash on paras tiivistys kiekon sisällöstä. Vaikka rässi levyn rungon muodostaakin, ovat elementit läheisistä sukulaisgenreistä sen verran hyvin läsnä, että crossover on omiaan tarkentamaan bändin esikoislevyn tyyliä. 21 kappaletta käsittävä levy tuntuisi käsittämättömältä tapaukselta, ellei osa raidoista olisi alle minuutin mittaisia, tai vain jopa muutaman sekunnin kestoisia vetoja. Nämä "kappaleet", kuten neljän sekunnin mittainen Ballad of Jimi Hendrix tai peräti kaksi sekuntia kellottava Diamonds and Rust (Extended Version) ovatkin oivia esimerkkejä miekkosten omintakeisesta huumorintajusta.

Jos kuitenkin unohdetaan levyltä nämä selvät pelleilyt ja keskitytään aterian varsinaiseen pihviin, on esille nostettava sellaiset biisit kuten Kill Yourself, United Forces ja Pussy Whipped. Yksinkertaisesti sanottuna tajuttoman kovaa riffittelyä, jossa on kaikki sävellyksestä sovitukseen kohdalleen, aivan timanttisia soundeja unohtamatta. Niin, kolmekymmentä vuotta vanhaksi levyksi - ja vieläpä sivuprojektibändin sellaiseksi - Speak English or Die on edelleen vaikuttava työnäyte. On hyvä muistaa, että vielä tuolloin edes Metallica tai Slayer, saati Anthrax, eivät olleet mitään megaluokan metallinimiä, jolle rahaa olisi satanut ovista ja ikkunoista "täydellisesti soundaavaa levyä" varten.

Kovaa on myös Billy Milanon laulutyö, jossa yhdistyy äijämäinen karjuna ja perinteinen thrash-vetoisempi ärjähtely, muista tavoista puhumattakaan. Toisaalta muu kokoonpano - Dan Lilker, Scott Ian ja Charlie Benante - hoitaa hyvin tonttinsa sekin, joten ihmekös tuo, että lopputulos toimii pakastekylmän Koskenkorvan lailla.

Nykymittapuulla katsottuna levyn hälliäväliä-henkinen ja keskisormea heiluttava poliittinen epäkorrektius on erityisen virkistävää. Harva levyllä vaikuttavista muusikoista enää kaiketi tekisi levyä, jossa kuuluu tällä tavalla sovinistinen virnistely, kuolleille naureskelu tai poliittisesti herkälle ilmastolle vittuilu. Speak English or Die ei pyytele anteeksi, vaan antaa mennä vaan ja vieläpä tekee sen musikaalisesti todella virkistävällä tavalla.

Lopputuloksena on erinomainen levy, joka on täyttä rautaa vielä kolme vuosikymmentä myöhemminkin. Levy, jonka pitäisi olla osa jokaisen äärimetallia kuuntelevan sivistystä.



22.08.2015, Serpent
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
Rise of the Infidels
Rise of the Infidels
[ CD ]
20 Years of Dysfunction
20 Years of Dysfunction
[ CD+DVD ]
Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 3364
Palaa »