|
01. Welcome To Forever
02. When The Hammer Falls
03. Passion To Warfare
04. Hour Of Doom
05. Man Without Reason
06. 21 Century Man
07. Once Upon Our Yesterdays
08. End Of The World
09. Some Have Dreams
10. Scream |
Cornerstone on pääosin tanskalaisista koostuva hardrock/heavy metal-ryhmä, jonka jäsenistön historia ei kalpene monenkaan rinnalla. Bändistä löytyy Rainbowssa ja Yngwien bändissä laulanut Dougie White, Kaspar Damgaard kitarassa ja pari Royal Huntin jäsentä, joista rumpali Allan Sørensen tosin on entinen. Se nykyinen on Cornerstonen moottori, basisti Steen Mogensen. Levyn vierailijoissa löytyy lisää Royal Hunt- ja Narita-henkilöstöä, joten Cornerstonen kolmannelta albumilta on lupa odottaa laatua.
Levyn avaa kaksi standardia hevirockpalaa, joita seuraa royalhuntmaisesti pidättelevä Passion To Warfare, joka ei kuitenkaan koskaan herää horroksestaan. Verevän riffinsä voimin Hour of Doom kulkee jo paremmin. Man without a Reason on hauras, mutta tavanomainen balladi ja 21st Century Manin klassinen heavyrockriffi ja korskeat Hammondit miellyttävät varmasti Deep Purplen ja muun "vanhan heavyn" ystäviä. Albumin nimikkokappaleen verkkaisuus ja kaihoisa teema herättelee odotuksen levyn kliimaksiin pääsemisestä, mutta ennen kuin päästään oikein minnekään, biisi lurpahtaa ja leikki loppuu. End of the Worldissa on hauskasti groovaavat pohjat, mutta sekin rullaa tuntemuksia herättämättä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Some Have Dreams on jälleen balladi, mutta Whiten laulun perusteella henkilökohtaisemmalta ja emotionaalisesti vahvemmalta vaikuttava, kuin Man without a Reason. Kiekon päättää kodittomista kertova Screams, jossa on myös kulkeva riffi, mutta joka raflaavastakin aihepiiristään huolimatta - kuten levyllä kaikki muukin - jää latteammaksi kuin odotin.
Whiten teknisesti pätevä, persoonallinen ja klassisen kuuloinen heavylaulu loistaa läpi levyn ja bändi soittaa kuten nimiäijien voi olettaakin. Varsinkin Damgaardin soolokitaroinnin taso on yllättävän kova siihen nähden, että mies on yleisölle varmastikin tunnetumpi mikrofonin varresta White Lionin ja Freak of Naturen pöyheätukkaisena vokalisti Mike Trampina. Superkokoonpanoista, joksi Cornerstonekin on kaiketi laskettava, voi olla montaa mieltä, mutta kun annetaan pelkän musiikin puhua, "Once Upon Our Yesterdays" on perusvarmaa hard'n'heavya, olipa sen tekemisen takana keitä hyvänsä. Cornerstone tarjoilee kolmannella albumillaan End of the Worldin viulua lukuunottamatta äärimmäisen tuttua ja turvallisesti tehtyä eikä oikein minkäänlaisia tunteita herättävää, mutta oikein kelvollista hard rockia, joka kuitenkin valitettavasti jää hieman etäisen tuntuiseksi. Jos Cornerstoneen tutustuminen on kuitenkin aikeissasi, tutustu toisella varhaisemmista levyistä.
19.12.2003, Mape Ollila |
|
