|
01. Morphine Dreams (instrumental)
02. Mercenaries Of Metal (The Quest Pt I)
03. Inquisition (The Quest Pt II)
04. Swords And Diamonds
05. Thunder And Lightning
06. The Story Of The Swords
07. Long Live The Warriors
08. Triumph Of Steel
09. The Midas Touch/Samurai (The Quest Pt III)
10. Through The Skies
Kesto: 46:15
Bonustrack: Metal No 1 (Ltd. Digipak only)
Video: Swords & Diamonds (Ltd. Digipak only) |
Kuten jo levyn nimestä voi päätellä, poweria tässä tarjoillaan perusmausteilla. Cryonic Temple on Ruotsista ja "Blood, Guts and Glory" on bändin kakkoslevy, jolla koetetaan pyristellä näkyviin ja yleisön tietouteen.
Cryonic Templen historia ulottuu aina vuoteen 1996 asti, ja miehistössä vaikuttaa jo melko varttunutta väkeä. Musiikillisesti Cryonic Temple sijoittunee jonnekin Manowarin ja 80-luvun powerin tietämille. Asenne on kohdallaan poseerauskuteita myöden, ja kovasti sanoissa on viljelty sitä perinteistä warrior-pullistelua. Levyä kuunnellessaan kiinnittää huomion hyviin, tasapainoisiin ja perinteisiin soundeihin. Kaikki erottuu hyvin ja toistuu miellyttävänä korvaan. Jos vähän erittelee soittopuolta, niin ei tässä mitään erikoista ole. Laulajan ääntä värittää ohut mutta hallittu perfomanssi voimakkaalla vibralla, kitarat soittavat niitä perinteisiä komppeja, joissa vaihtelevat helloweenmaiset tuplakitaratiluttelut, tasatahti-tukuttelu ja ne vapaat soinnut laulun taustalla. Rumpali myötäilee näitä biisiosioita yllätyksettömästi ja varmasti. Joka biisiin voisi liittää tarran ”traditional heavy metal”. Mitään uutta ja ihmeellistä Cryonic Templellä ei ole tarjota ja tähän se tuskin edes pyrkiikään. Nekin koukut mitä biiseihin on onnistuttu sisällyttämään, ovat jo moneen kertaan pureksittuja. Koko levyä leimaakin yllätyksettömyys, tasapaksuus ja vanhan kertaus, niin että parin biisin jälkeen alkaa haukotuttamaan. Valitettavasti tätäkin materiaalia on jo kuultu tänä vuonna kymmeniä levyjä, niin uusi yrittäjä peruskujeilla varustettuna hukkuu tuhansien virkaveljiensä joukkoon eikä erotu massasta pätkääkään. Cryonic Temple herättänee debyytillään varmasti ihastusta kotikontujen kavereissa, mutta Euroopan laajuisesti sillä ei ole mitään annettavaa powerin suurkuluttajalle.
19.12.2003, Marko Heino |
|
