Kansitaide Neal Morse Band, The
The Grand Experiment
CD
[ InsideOut ]

( 9 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. The Call
02. The Grand Experiment
03. Waterfall
04. Agenda
05. Alive Again

Kesto: 53 min

Neal Morse (ex-Spock's Beard, Transatlantic) jatkaa soololevyjensä julkaisusarjaa varsin maukkaissa merkeissä. Verrattuna edellisiin lättyihin tällä kertaa studioon mennessä ei valmiina kuulemma ollut biisin biisiä vaan levy on syntynyt uuden "bändin" jamittelun tuotoksena. Lopputuloksena on yllättäen (tai vähemmän yllättäen) erittäin paljon Transatlanticilta kuulostavaa materiaalia.

Mikäli herran ja bändin aiempi tuotanto on tuttua, sitä samaa on tarjolla tässäkin. Eli laadukasta melodista rokkia ja progerokkia metallisemmilla (Morsen mittapuulla) mausteilla. Jo pelkästään se seikka, että bändissä on Morsen lisäksi kaksi asiallista laulajaa (Eric Gillette - kitara ja Bill Hubauer - koskettimet) luo Transatlantic vibaa.

Aloitusbiisi The Call antaa hyvän kuvan siitä mitä odotettavissa on, melodista ja groovaavaan rokkaavaa materiaalia erittäin varmasti (mutta ei varman päälle) toteutettuna. Varsinkin kitaristi Gillette tuo kaivattua kitarasankariaspektia ajoittain hyvinkin teknisten soolojen muodossa, seikka, joka on aiemmilta tuotoksilta uupunut.

Selkein kumarrus herrojen vaikutteille tehdään levyn nimibiisissä, jonka laulut ja intro- sekä säkeistöriffi voisivat olla suoraan Kings' X:n 90-luvun alkupään levyiltä, aluksi luulin että itse Dug Pinnick on saatu fiittaamaan, niin erilaiselta Morsen laulu on saatu kuulostamaan. Muukin biisi on toimiva ja vallan mainio kappale kerta kaikkiaan lauluharmoinoineen ja Totolle (sic!) morjenstavine kertosäkeineen. Akustisempi Waterfall on sekin varsin oivallinen biisi, ollen ehkä tyypillisintä Morsea.

Levyn päättävä Alive Again lienee se mitä tosifanit levyltä odottavat, eli 26-minuuttinen proge-eepos. Biisiä sinänsä en lähde tässä enempää auki ruotimaan, toteanpahan vain että sitä sain mitä odotin, kova biisi, Morsen (ja koko bändin) riffi- ja melodiakynä on terässä. Olen aikaisemminkin todennut näissä yhteyksissä, että Portnoy (Mike, ex-Dream Theater, Winery Dogs) on todellakin mies paikallaan, soittaa sopivasti, tarvittaessa "liikaa" ja kuitenkin maukkaita juttuja.

Onpahan kokonaisuutena jäätävän kova levy, vaikkei sisällössä sinänsä ole paljon eroa herran edellisiin levyihin, on levyltä aistittavissa tekemisen ilo ja soittamisen riemu ja musiikilliset ääripäät on leveämmällä. Joillain Morsen aiemmilla tuotoksilla ärsyttänyttä uskonnollisuuttakaan ei tungeta naamalle. Oikeastaan ainoa mitä tässä jäin miettimään, on että mikä on herrojen Neal ja Mike motivaatio jatkaa Transatlanticin parissa. Arvosteltavana oli yhden levyn versio, mutta saatavilla on ties mitä variaatioita bonusdiskeineen.



07.04.2015, Jaakko Nikko
http://www.nealmorse.com/ http://www.radiantrecords.com/products/547-the-grand-experiment.aspx Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 3324
Palaa »