|
01. Le commencement d'une fin
02. La fable du lísíer
03. Le nécrophile
04. Reflets d'univers
05. Ce que charríe le flot de vie
06. La voix
07. La pluíe d'or
08. Alcool
|
Promotiedote ilmoittaa kyseessä olevan uudelleenlevytys saman tuotoksen aiemmasta versiosta, mikä ei useinkaan ole kovin mairitteleva lupaus sisällöstä. Tosin saatteesta ei kyllä selviä, julkaistiinko sitä ensimmäistä versiota vai ei. Lisäksi levy kuulostaa soittimessa paljon mallikelpoisemmalta, kuin mitä saatteen perusteella olisi voinut kuvitella. Ja jää muuten päähän pyörimään päiväkausiksi. Keskiaikahenkiset sävelkulut ja hypnoottisen oloiset perkussiot ovat oikein oivallisia. Näiden päälle sylki roiskuen ranskaa pajattava setä tuo allekirjoittaneen mieleen 60-luvun Fantomas-filmit, joten minulla on hauskaa riippumatta siitä mitä sanotaan teksteissä, joita en kielitaidottomana ymmärrä kuitenkaan. Tuttavapiirissä ehdittiin Eros Necropsiqueta verrata Sopor Aeturnukseen. Kenties; varsinkin levyn alkupään eteerisyydessä, jota sopivassa mielentilassa voisi pitää myös aavemaisena, on jotain samaa... Puolivälin mahtipontisuus puolestaan muistuttaa viimeisimmästä Lacrimosasta - tässähän ei mitään kansainvälistä pop-musiikkia tehdä, vaan keskieurooppalaista paatosta. Ja sivumennen sanoen bookletti on aika komea.
17.12.2003, Leea Mäkelä |
|
