|
1. There's No Wine Like the Blood's Crimson
2. As I March
3. Warrior of the Crescent Moon
4. Blodsverging
5. When the Crow's Shadow Falls
6. Ild dans
7. ...and So the Night Became
8. Fyrndeheimen
9. Raven and Blood
10. Nordlys
11. In the Darkest Circles of Time
Kesto: 78:12 |
Norjalainen Aeternus on ehtinyt kymmenen vuoden urallaan luoda useammankin julkaisun, jotka ovat tehneet bändiä levy levyltä yhä tunnetummaksi. Tuskin kovin
monelle dark metallin ystävälle on tämä nimi jäänyt tuntemattomaksi, sillä nelikon omaleimainen ja tummanpuhuva tyyli on erottunut edukseen suuresta
harmaasta massasta. Vielä uutuudenkiiltoa hohtava Karmageddon Media onkin neljäntenä julkaisunaan pullauttanut ulos Aeternusin kolmannen julkaisun, mutta
kolmella bonusraidalla varustettuna.
...And So the Night Became kuuluukin bändin ehkä vakuuttavimpiin julkaisuihin ja tällä kertaa lopputulos on varsin muhkea lähes 80 minuutin mittaisella
kokonaiskestollaan. Tyyliltään AStNB on pääosin keskitempoista dark metallia, joka velloo eteenpäin tasaisen varmasti ja synkeästi, mutta rauhallista
tunnelmaa karkoittamatta. Pitkähköt biisit rakentuvat hurisevien kitarariffien päälle, joissa sekoittuvat toisiinsa niin death kuin black metal -tyylisetkin
ideat. Päälle voidellaan koskettimia sekä mörisevän jylhiä lauluosuuksia, ja annos on valmis tarjoiltavaksi. Akustiset välipalat siellä ja täällä värittävät
mustanharmaata vuorta hieman, mutta jättäytyen kuitenkin taka-alalle. Yleisesti ottaen biisit toimivat sinänsä ihan hyvin, vaikka Aeternus onkin enemmän
fiilispohjaista tavaraa riffivetoisen materiaalin sijaan.
Soundimaailma levyllä on remasteroinnin jälkeenkin vähän niin ja näin. Tumma sävy tulee toki selväksi ja on lähes käsinkosketeltava, mutta kitarasoundi on
siitä huolimatta hieman röpelöinen ja mitäänsanomaton. Niinikään nopeammissa kohdissa rumpusoundit kuulostavat huvittavalta läpätykseltä, mutta niihin
totuttuaan asia ei sen enempiä häiritse. Örinä on sellaista mukavaa perustasoa, josta ei valita tahi riemuitse. Ääni sinänsä on hyvä, mutta kaikkea ei
ilmeisesti oteta siitä irti.
Uusintajulkaisuna versio on parempi kuin ehkä mitä itse levy aikoinaan. Mukana olevat kolme kipaletta tosin ovat entuudestaan tuttuja tapauksia Dark Sorcery
MCD:ltä, tai sen uusintajulkaisulta, mutta antavat ainakin rahalle vastinetta ilman, että levyn kokonaistunnelma hajoaa päreiksi. Tosin alkuperäisen AStNB:n
outron ominaisuudessa toiminut Fyrndeheimen ei oikein enää toimi levyn lopettajana kuten ennen, mutta asia tuskin häiritsee juuri muita kuin bändin faneja.
Jos jostain, niin tästä tapauksesta on hyvä aloittaa Aeternusin kuuntelu, jos bändi on jostain syystä aiemmin tullut ohitettua.
05.12.2003, Serpent |
|
