Kansitaide Nightingale
Retribution
CD
[ InsideOut ]

( 8½ )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. On Stolen Wings
02. Lucifer’s Lament
03. Chasing the Storm Away
04. Warriors of the Dawn
05. Forevermore
06. Divided I Fall
07. The Voyage of Endurance
08. 27 (Curse or Coincidence?)
09. The Maze
10. Echoes of a Dream

Kesto: 44:33

Sanotaan se nyt heti kärkeen: en ole koskaan juuri lainkaan pitänyt AOR:stä (ns. Adult Oriented Rock). Tai sitten en tiedä mitä se on, mikä on hyvinkin mahdollista. Mutta jos kategoriaan lasketaan bändit kuten Journey, Foreigner tai vaikka laveammin ajatellen joku Toto, niin moiset turvallista ja sliipattua perheeniskärockia läpsyttelevät stadionkotkotukset eivät ole koskaan kuuloelimiäni erityisen lämmöllä hyväilleet, päinvastoin. Silti jotain hyvää nuokin tuntuvat siittäneen. Inspiraatiota edellä mainituista on saanut Ruotsin monilahjakkuus ja multi-instrumentalisti Dan Swanö, joka tiedetään lukuisista musiikillisista kontribuutioistaan erilaisten enemmän tai vähemmän metallisten tuotosten parissa. Näistä tunnetuin on Edge Of Sanity, joka lähti muinoin puhtaasta death metalista, mutta lähti myöhemmin varsin monitahoisille, kunnianhimoisille raiteille.

Seitsemänteen varsinaiseen levyynsä ehtinyt Nightingale on aivan oma lukunsa, eikä välttämättä ennakkoon ajateltuna ole kovin uskottava ajatus, että sama yhtye voisi tuosta vaan tehdä hyvin goottivetoista ja progressiivista rockia, hardrockia tai stadionkelpoista aikuisrockia. Tässä Swanö bändikumppaniensa kanssa on kuitenkin vuosien varrella onnistunut hyvin, ja vaikka sävyeroja levyjen ja kappaleiden välillä selvästi löytyy, viimeistään miekkosen tumma ja elegantti ääni liimaa tuotannon pienemmät osaset komeasti yhteen.

Pidin edellisestä, vuonna 2007 ilmestyneestä White Darkness -albumista suunnattomasti ja levy on yhä säännöllisesti soittimessa. Siinä missä tuon huomattavasti progressiivisemman ja ”70-lukulaisemman” levyn tunnelmia sävyttivät Dan Swanön kipuileman avioeron ahdistus ja pimeys, Retributionilla liikutaan huomattavasti valoisammissa fiiliksissä. ”Saaneen miehen” häpeilemätön onnellisuus kuuluu siis kauttaaltaan läpi kepeämmissä ja yksinkertaisemmissa kappaleissa. Ensi alkuun julkaisu tuntui aivan liian iloiselta ja helposti lähestyttävältä, suorastaan pettymykseltä, mutta lisäkuuntelut toivat esiin selvästi lisää juuri niitä raskaampiakin fiiliksiä joita Nightingalelta kaipaa. Niinpä pettymykseksi Retributionia ei enää voi kutsua, vain erilaiseksi vaikka ihan White Darknessin upeutta ei tällä lähestymistavalla tavoiteta.

Läpeensä hyvältä levyltä ei pääse heikkoja kappaleita nimeämään, mutta nostetaan nyt kiinnostuneille täkyiksi vaikka legendaarisesta rocktähtien 27-kerhosta ammentava 27 (Curse or Coincidence), lievästi Chris Reasta muistuttava Chasing the Storm Away, lähes iskemällinen The Voyage of Endurance ja ensilohkaisu Forevermore.

Todetaan lopuksi, että AOR voi olla hyvää jos tekijä on Dan Swanö ja bändinä Nightingale. Mutta ehkäpä sitä sitten joskus oikeasti aikuistuttuaan voi piruuttaan vielä kerran tutustua tarkemmin noihin genren originaattoreihin ja yrittää löytää sitä, mikä Swanön kumppaneineen näihin musiikillisiin urotekoihin innoitti.



18.11.2014, Marko Saarinen
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
White Darkness
White Darkness
[ CD ]
Invisible
Invisible
[ CD ]
https://www.facebook.com/nightingalesweden Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Soita Spotifyssa Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 2903
Palaa »