|
01. Set Me Free
02. Price to Escape
03. Down to Silence
04. Destiny
05. Seven Signs
06. Onward
07. Nightmares of Past
08. The Final Hunt
09. P`adelante |
Savallion Dawn on siitä omaperäinen metallibändi, että se on suuremmaksi osaksi Saksasta, mutta laulaja Espanjasta. Siihenpä ne omaperäisyydet sitten oikeastaan loppuvatkin, kun aletaan puhumaan musiikillisesta annista, Savallion Dawn nimittäin soittaa aika tyypillisen oloista perinne/power metallia. Juuri sellaista tuotosta, jossa rumpalille ja kitaristeille voi kumartaa kaikkein syvimpään. Eikä tuo Ernestokaan loppujen lopuksi kovin ihmeelliseksi tuttavuudeksi osoittaudu espanjalaisjuurista huolimatta.
The Charge lähtee liikkeelle kappaleella Set Me Free, joka haiskahtaa halvalta Stratovarius -kopiolta. Hieman ponnekkaampaa yritystä löytyy seuraavasta lohkaisusta Price to Escape, jossa sovitus on toteutettu nappiin: kitarointi katkeilee juuri silloin kun rummutkin. Ei sitä muuten osaa selittää. Kolmas kappale Down to Silence on kovin voimajyrä levyllä kiitos tuplakitaroiden sooloilujen. Helvetti, minä olin saada stratovariuskrapulan kuunnellessani kahta seuraavaa kappaletta. Johtuneekohan siitä, että musiikillisesti biisit kulkevat uskollisesti kyseisen bändin tiimoilla. Onneksi laulaja kuitenkin onnistuu olemaan mies paikallaan.
Onward on selvästi hiotuin biisi muiden seassa, koska siinä ei tunnu olevan mitään ylimääräistä. Ehkäpä bändin tulisi jatkossa laajentaa tajuntaansa kyseisen biisin ehdoilla. Ei kopioiden vaan motivoiden. Nightmares of Past ja The Final Hunt eivät sinällään ole mitään ihmeellisiä kappaleita voimametallin diggaajalle, mutta esimerkiksi Requiemia joskus kuunnelleet voivat tuntea olonsa kotoisaksi. Päätöskappale P`adelante ansaitseekin sitten kunniamerkin minun puolestani. Kyseinen kappale on sama kuin Onward, mutta se on laulettu espanjaksi. Mukavan virkistävää, etten sanoisi. Outoa sinänsä, että biisi on astetta nopeammin soitettu kuin englantilainen vastineensa, mutta on silti paria sekuntia pitempi.
Savallion Dawnin The Charge ei ole varsinaisesti melopoweria, mutta teknistä kuitenkin. Lokerointi saattaa tuottaa hankaluuksia, mutta aika vientikelpoisen hajuista muusia tämä on. Ei edelleenkään mitään ihmeellistä. Mutta jos tekninen peruspower kiinnostaa, niin kannattaa harkita ostoa. Koekuuntelun jälkeen, suosittelen varmuuden vuoksi.
30.10.2003, Ville Lehtinen |
|
