Suomalaiset stonerrokkarit Mangoo ovat napanneet diilin amerikkalaiselta kulttilafka Small Stone Recordsilta joka on tullut tunnetuksi monen stoner rock -rykelmän kotikolona viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Mangoon Neverland on suriseva ja psykedeelinen trippi ääniohjuksen astraalifantasioihin, joten ei kun kyytiin ja hyvää matkaa!

Bassovoittoinen ja matalavireinen Mangoo on aika stydiä tavaraa. Joissain kappaleissa, kuten Deathmintissa, erittäin hypnoottinen rytmiikka saa hommaan Hawkwind-fiilistä. You on ansiokkaan tunnelmallinen, koskettava ja emotionaalinen raita, ja Interlude kuulosta siltä, kuin siinä olisi niputettu yhteen ilman puhetta lähetetty tv-infomainos ja vanhan koulun arcade-videopeli, mikä periaatteessa tekee siitä tässä show'ssa väliaikaa toimittavan biisin. You, Robot rokkaa kuin viimeistä päivää, hyvällä groovella vieläpä, mutta rankasti jammaileva Moom on levyn ehkä paras veto raivoisine draiveineen ja hätäisyyden tuntuineen. Levyn loppuakohti touhu kääntyy entisä enemmän lungin ja psyken suuntaan kuin heviksi.

Kaikkiaan, Neverland on erittäin mukavaa kuunneltavaa ja ainutlaatuinen albumi. Tämä on 2000-luvun Hawkwindiä, kaikilla täytteillä ja mausteilla.

Finnish stoner rockers Mangoo have landed a deal with cult indie USA label Small Stone Records, whom have been known to harbour many stoner rock acts over the past decade plus. Neverland is a fuzzy, psychadelic trip into astral fantasy on a sonic rocket, so enjoy the trip!

Bottom end heavy and down-tuned to boot, Mangoo is pretty heavy stuff. Some very hypnotic rhythms, such as in Deathmint, make for Hawkwindish feel. You is a moody, moving and emotional track that stands out on those merits. Interlude is like a TV infomercial sans speech and an old school arcade video game packed into one, basically making it an intermission in the show. You, Robot rocks like nobody's business, with a helathy dose of groove. Moom however kicks out the proverbial jams, and is perhaps the strongest single track on this album, with a ferocious drive and immediate urgency to it. Towards the end of the album, things take a turn for the more mellow and psychadelic, instead of the heavy.

All in all, Neverland is a very satisfying listen, and a very unique album. This is Hawkwind Y2K style, with all the toppings.