Kuulin Bongista ensimmäistä kertaa tämän levyn kohdalla. Kyseessä on siis brittiläinen drone-yhtye, joka napsii musiikkiinsa mausteita niin doomin kuin minimaalisesti myös stonerin puolelta. Mana-Yood-Sushai  koostuu kahdesta raidasta, joista ensimmäinen, Dreams of Mana-Yood-Sushai, kellottaa 27 minuuttiin ja jälkimmäinen, Trees, Grass and Stones 19 minuuttia. Sanomattakin lienee selvää, että kappaleet vetelehtivät eteenpäin kutakuinkin samaa nopeutta kuin uppotukki tyynessä vedessä.

Ensimmäinen kappale koostuu käytännössä yhden piiiitkän nuotin päälle, johon pikkuhiljaa rakentuu vuori ja sen päälle vielä temppelikin, surisevan kitaran ja eeppisesti kaikuvan laulun myötä. Kakkosraidalle lumisen vuoriston myrsky hieman laantuu ja biisi laahaa rauhallisemmin.

Levy on kauttaaltaan erittäin hyvin soitettu, eikä soundipuolesta voi kitistä. Siinä missä moni drone-levy kompastuu jo alkumetreillä omaan huuruisuuteensa, toimii Mana-Yood-Sushai alusta loppuun instrumentaalisten kerrosten kasvaessa pikkuhiljaa – eikä siitä nauttiakseen tarvitse edes pössytellä. Earthin, Sunno))):n, Omin ja Sleepin diggailijat ovat Bongin kanssa kuin kotonaan (ehhehe).