Slayerilta nimensä ottanut, 1989 perustettu ruotsalaisyhtye Necrophobic kuuluu samaan koulukuntaan kuin esimerkiksi maanmiehensä Dissection tai Mörk Gryning. Necrophobicin musiikissa kuuluukin hyvin aikalaistensa henkinen ruotsalainen melodisempi black metal. 

Necrophobic on julkaissut urallaan hyviä levyä, mutta alun perin 1996 julkaistu Spawned By Evil -EP oli selkeä välityö. Alkuperäinen julkaisu sisälsi uuden kappaleen, Spawned By Evilin sekä kolme coveria bändeiltä Slayer, Venom ja Bathory. Päivitettyyn vuoden 2012 versioon on lisätty pari coveria lisää, Autopsylta ja Iron Maidenilta, sekä "julkaisematon" 1994 demo Bloodfreezing.

Levyn uusi kappale Spawned By Evil on hyvin Dissection-henkinen, eikä edes lainkaan huonon kuuloinen rykäisy. Kappaleessa on energiaa ja vimmaa ja se kuulostaa täysin oman aikakautensa tuotokselta, mutta ei silti vieläkään  yhtään vanhentuneelta. Sen sijaan niin alkuperäisen kuin päivitetyn julkaisun lainakappaleet ovat melko tylsiä: eivät huonosti esitettyjä, mutta ne osoittavat taas kerran kuinka kovia biisejä ne alkuperäiset ovat. Enemmän energiaa, enemmän munaa, enemmän ilmavuutta. Venom-lainan alkuperä ei selviä, mutta loput päivitetyn albumiversion coverit jo aiemmin ilmestyneiltä tribuuttikokoelmilta.

Tällaisten julkaisujen tarpeellisuus on melko kyseenalainen. Coverit sopivat kyllä sinkkujen b-puolille ja harvoissa tapauksissa ajavat asiansa ihan levyilläkin. Spawned By Evilin suurin syy julkaisuun lieneekin ollut se, että aiemmin kurkkuaan repineen Anders Strokirkin poistuttua kuviosta, sillä esiteltiin aiemmin bassosta ja taustalauluista vastanneen Tobias Sidegårdin päätyminen päälaulajaksi. Muilta osin en voi mitenkään pitää Spawned By Evilia tarpeellisena julkaisuna, edes näin laajennettuna versiona. Varsinkin, kun nimikkokappale sekä demojen biisit löytyvät myös 1997 julkaistulta Darkside-albumilta. Jos nyt välttämättä haluaa bändin kaikki levyt hyllyynsä, niin sopii hankkia, mutta muuten uusioversiossa ei ole mitään muuta uutta kuin covereiden kokoaminen yksiin kansiin.

Miten tätä nyt pisteyttäisi. Nimikkokappale on hyvä ja demo-biisit ajavat myös asiansa. Coverit nyt ovat mitä ovat, eli annetaan vaikka kuutonen, pitkälti julkaisun turhuuden vuoksi.