Joulukuussa ulostautuneella From The Ashesilla  Kuopio/Varkaus-akselilta rynnistävä Bone5 hämmentää kokoon varsin persoonallisen sopan, jonka suuruksena maistuvat jämäkästi groovailevat kitarariffit ja kuulijan vaivatta kyytiinsä imaisevat melodialinjat sekä omaperäisenä satunnaisena sivumakuna myös deathmetalli. Hyvinkin Halloween-henkisestä käärmekeitosta voi maistaa makuja myös niinkin erilaisista vaikuttimista kuin kauhupunk-pioneeri Misfits ja sen seuraaja Danzig sekä punaniskaheavyn gigantin, Black Label Societyn, tuotannon melodisempi reuna, tosin ilman BLS:n päivänselviä southern rock -tendenssejä. Syntikoiden ja tasaisemmin tampatun biitin soidessa Bone5:sta voi hahmottaa myös hieman virtaviivaisempia ja modernimpia vaikutteita, kuten nyt vaikkapa jonkinlaista hengenheimolaisuutta kaikkien kuopiolaisten suursuosikkiin, Turmion Kätilöihin.

Komeasti Crimson Ghost -kuosiin sonnustautuneen Tony Kaikkosen laulusoundi taipuu kadehdittavan moneksi. Hienon imagonkin keksineen hemmon testosteronimöyrintä on vakuuttavaa ja dödömetallisempikin ördä lähtee paksusoundisesti syvältä vatsanpeitteistä, mutta melodisemmaksi herkistyessään jätkä suorastaan säihkyy. En ole tätä aikaisemmin Bone5:een tutustunut, mutta jo pelkästään Twisted.../...By Death -slovariparin ansioilla Kaikkosesta voisi hyvinkin ennustaa yhtä valtakunnan kovimmista metallivokalisteista. Tässä maassa on hyvin vähän jätkiä jotka pystyvät LAULAMAAN yhtä matalalta kuulostamatta falskilta. Terveisiä vain Linnankiven Jykälle.

Savon luuvitosen vaikutearsenaali näyttää paperilla vähintäänkin kirjavalta, mutta bändin musiikillinen ulosanti on kaikessa ennakkoluulottomuudessaankin erittäinkin linjakasta. Kitaran rapse on selkeätä kuin riffivetoisessa groovemetallissa ainakin, mutta leikittelevän kevyt ja poppis syntikka, notkeaääninen ja vakuuttava-alainen solisti Kaikkonen sekä liidikitara pitävät biisit miellyttävän melodisena. Jo mainitun voimaballadikaksikon lisäksi From The Ashesin mielestäni parasta tarjontaa ovat melodiset Rain ja The Dark That Binds Me, mutta eipä pelkkien riffien varassa kelluva äijämetalli koskaan meikäläisen ominta kauraa ole ollut. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että riffivoittoisempienkin palojen osalta From The Ashes on todella vakuuttava albumi.