Corporate rockin suuri saatana ja muutenkin kaiken pahan alku ja juuri, arviolta 50 miljoonaa levyä urallaan myynyt Nickelback palaa rikospaikalle seitsemännellä albumillaan. Aivan kuin Kanadan rockjättiläisen edellisilläkin levyillä, varma menestysresepti kuuluu että sitä mikä ei rikki ole, ei pidä sinun korjaaman. Ja hyvähän se on tämäkin levy; ihan yhtä hampaaton kuin edellisetkin.

Here and Now  kantaa tyrkylle yksitoista radiomittaista siivua varman päälle tehtyä helppokuuntelurockia, ja tovin alle 40-minuuttiselta tarjottimelta löytyy vähän kaikille vähän kaikkea. On sopivan somasti säröttyä rockradiomateriaalia (This Means War, Kiss It Goodbye), löytyy kantaaottavaa mahtiballadia (Lullaby) ja tyrkytetäänpä tällä kertaa, edellislevyistä joltisestikin poiketen, myös mahdollisesti kantriyleisöönkin kolahtava akustinen hengennostatus. Myyntilukemat sen aikanaan kertokoon moniko Alabaman heinähattu When We Stand Together -syötin nielaisee.

Nickelback ei enää seitsemännellä levyllään pyri vetoamaan yhtä suoraan ja imelästi sydänsärkyisiin teineihin kuin varhaisemmin urallaan (tai no, onhan täällä toki Trying Not to Love You), vaan pyrkii välillä sanomaan jotain myös (nuorille) aikuisille, toki sillä tavalla helposti ymmärrettävässä muodossa, että "sanoma" keskilännen juntillekin himaan menee. Näiden syvästi merkityksellisten kappaleiden ympärillä sitten tietysti joissain sanoituksissa välillä myös juopotellaan ja jörnitään, ettei rock n' roll -illuusio mene rikki. Hyvällä säkällä esimerkiksi vihjaileva Midnight Queen saattaisi mennä jopa soittokieltoon jollain alueella, missä pyhän sanan piikkipanta pahiten radion ohjelmapäällikköjen kurkkua kuristaa. Mutta tuskinpa sentään, eihän formaattiradioissa albumiraitoja soiteta, vaan singlelohkaisuja, joita onkin tältäkin levyltä palasteltu jo kolme.