OSI kiteytyi Fates Warning -kitaristi Jim Matheosin ja Chroma Key -kiipparisti Kevin Mooren yhteisprojektiksi viimeistään kolmoslevy Bloodilla (2009). Nyt julkaistava Fire Make Thunder on järjestyksessä bändin neljäs levy, jolla OSI kuulostaa yhtä omaleimaiselta kuin aikaisemminkin. Jos musiikin kategorisointia ylipäätään tarvitsee harrastaa, voisi OSIn musiikkia kuvailla karkeasti progressiivisen metallin ja ambientin ristisiitokseksi, ilman ensin mainittuun genreen niin usein liitettyä soitintaituruutta. Kevin Mooren lakoninen ja efektoitu laulutyyli jakaa varmasti edelleen mielipiteitä, mutta vaikea siihen on enää neljännen levyn kohdalla suhtautua kriittisesti.

Edellisen Blood-levyn ansioiksi oli luettava aiempaa yhtenäinen ja tiivistynyt soundimaailma, mutta levyn ehdoton heikkous oli sen unohdettavuus. Levyyn ei ole sittemmin tullut palattua, eikä mieleen ole myöskään jäänyt yhtäkään melodianpätkää, vaikka kyseessä oli muistaakseni ihan kelvollinen levy. Vaikka Fire Make Thunderin nimestä voisi päätellä toista, ei OSIn neljäs levy ole mitenkään erityisen riehakas tapaus. Sen sijaan levy tunnelmoi hyvin osimaisesti unenomaisissa sfääreissä ja poliittisesti värittynyttä lyriikkaa viljellen.

Levyn starttaa ennakkoon maistiaisena tarjoiltu Cold Call. Keskitempoinen kappale on levyn toiseksi pisin ja edustaa ehdottomasti levyn parempaa puolta. Kappale koostuu hyvin tutuista aineksista: Matheos paiskoo väliosiin raskaita tunnistettavia riffejä käyden dialogia Kevin Mooren kosketinkuvioiden ja konepulputusten kanssa. Tunnelmallisimmillaan yhtye on taas utuisessa, lähes akustisessa Indian Cursessa. Hitaasti kasvava Wind Won’t Howl kuuluu niinikään levyn parhaimmistoon, kuulostaen koskettimien osalta jopa hieman modernilta Marillionilta.

Fire Make Thunder on OSIlta tasapainoinen levytys. Sen heikkous ja vahvuus on siinä, että se kuulostaa vain ja ainoastaan itseltään. Edellislevyyn verrattuna yhtye on rauhoittunut ja seestynyt. Yhtään The Escape Artistin tai False Startin kaltaista rokkipalaa ei ole uudelle levylle eksynyt. Toisaalta OSI on omasta mielestäni ollut parhaimmillaan juuri tunnelmallisemmissa paloissa, mikä vain vahvistuu uuden levyn materiaalin myötä. Ja jos OSI ei ole ennestään tuttu yhtye, toimii Fire Make Thunder mainiona johdantona bändin musiikkiin. Alakulovaroitus on tosin tämänkin levyn kohdalla annettava.