Okei, joku voisi kertoa mistä tässä saksalaisvitsissä on kysymys. Yhtyeen nimi on Gravety ja debyyttilevyn nimi on Into the Grave, josta löytyy myös kiekon mukaan nimetty raita. Yhtymäkohdat ovat ilmeisesti ruotsalaisen Graven Into the Grave -levyyn ja -kappaleeseen. Eroa julkaisuilla on vajaat 21 vuotta.

Eikä vitsi lopu siihen. Gravetyn oma nimitys tyylilajilleen on "thrash 'n' doom metal". Anteeksi mitä? Pelaan kliseekortin: "Haluaisin saada samoja huumeita mitä te, arvon saksalaiset, olette vetäneet."

Itse sisältöön tutustumisen myötä tuntuu siltä, että vitsi jatkuu jatkumistaan. Into the Grave ei ole aivan sattumalta omakustannelevy. Tyylilaji on käytännössä melodista heviä, jonka laulaja kuulostaa hieman Serj Tankianilta. Kyllä, juuri siltä System of a Down -laulajalta.

Välillä myös öristään. Gravety ei ole päästänyt itseään helpolla. Mukaan on upotettu myös niitä thrashille etäistä sukua olevia riffejä, mutta perusta on ehtaa heviä. Melodioita viljellään siinä määrin riittävästi, että mistään raskasmetallista ei ole pelkoa. Judas Priestiin ja Manowariin verrattuna Gravetyn meno on rasvatonta ja kevyttä, miltei jopa iloluontoista tulitusta. Biisit eivät ole sinänsä kamalia, mutta mistään hevin mestariteoksesta on täysin turha puhua. Saati siitä doomista tai thrashista.

Jos jotain on sinänsä kehuttava, niin levyn timmejä soundeja. Ja vaikka en laulusolisti Kevin Portzin äänestä varsinaisesti pidäkään, mies eittämättä osaa laulaa ja kiekua. Tankian-fanit todennäköisesti ainakin tulevat tyyliin mieltyneeksi.

Into the Grave ei kuitenkaan vakuuta. Ei hevinä, eikä millään muullakaan saralla. Edes tahattomana Grave-aiheisena vitsinä. Kyllä tätä nyt mieluummin kuuntelee kuin turpaansa ottaa, mutta sekin taitaa riipppua turpaanantajasta.