Jos antaisin nimiennakkoluuloilleni vallan, ei tämäkään levy olisi koskaan käynyt soittimessani. Edesmenneen Jim Morrisonin (The Doors) teksteihin perustuva nimi ei vielä kerro itse musiikista mitään, vaikka onnistuukin hämmentämään. Awakening edustaa melkoisen ehtaa doomin ja sludgen sekoitusta, raskaalla kädellä ja kahdella bassokitaralla varustettuna.

Vuonna 2009 perustettu Horse Latitudes vetää peräkärryään varsin tyyliuskollisissa merkeissä. Hidas tempo, laahaava meno ja tummasti groovaileva anti ovat läheistä sukua perinteisen doomin ilmavalle tuskastelulle sludge-sedän katsoessa olan yli kolmikon touhua. Paikoin meno muistuttaa kuin My Dying Briden ahdistuvaa fiilistelyä, jos nyt sitten muuten ollaankin astetta keveämmissä tunnelmissa. Sanoisinko jopa jatsitupakkamaisissa kukkaistunnelmissa.

Kahden bassokitaran pöristely on yllättävän toimiva ratkaisu, eikä perinteisen kuusikielisen lurittelua kaipaa lainkaan. Tuhti ja pönäkkä kielisompailu on maalannut maiseman keväisellä harmaudella, josta löytyy kuitenkin tietynlaista paremman ajan odottelun tunnetta. Dynaaminen rumpalointi ei ehkä taivu kaksiseen kikkailuun, mutta soi sitäkin eläväisemmin kaiken bassottelun ja puhtoisen laulun taustavyöhykkeellä.

Laulusta onkin annettava plussaa, vaikka tilaa kehitykselle ja etenkin rohkeammalle kokeilullekin olisi. Nyt yhtye pelaa varman päälle, eikä levystä voi sanoa huokuvan minkäänlaista riskinottoa ja suurta kokeilunhalua. Tuotos on tasaisen toimiva ja sarallaan kyllä hyvin tehtyä, mutta ehkä liiankin varovaista. Duumipeikoille kattaus on kuitenkin suositeltavaa tsekattavaksi asti.