|
CD1:
01. River Runs Red
02. This Time
03. Other Side Of The River
04. I Regret
05. Weeds
06. Seasons
07. Hope
08. Method Of Groove
09. How It Would Be
10. Bad Seed
11. Heroin Dreams
CD2:
01. Tangerine
02. Lost At 22
03. My Mind Is Dangerous
04. Let's Pretend
05. Underground
06. My Eyes
07. Through And Through
Bonus tracks:
08. Among Thieves: Consequence
09. Keith Caputo: Were What I Say
10. Supermassiv: Fake |
Life Of Agonyn debyyttilevy River Runs Red on yksi metallisen hardcoren tiukimpia ja synkimpiä levyjä. Todellista depressio-metallia. Bändi työsti vielä kaksi ei-niin-raskasta studiolevyä kunnes laulaja Keith Caputo päätti lähteä omille teilleen. Kun sitten kuuden vuoden tauon jälkeen Caputo palasi ruotuun, bändi käytännössä kasattiin kunnolla uudelleen ja siitä nyt näytillä on New Yorkissa 2-3. tammikuuta 2003 äänitetty livealbumi.
Livelevyjen arviointi on kuitenkin aina vähän niin ja näin. Itselleni nämä ovat useimmmiten vain kokoelmia huonommilla soundeilla. Harvoin livelevystä kokee sellaista aitouden tuntua, eikä tämäkään levy tee poikkeusta. Osin hieman latteista soundeistakin johtuen. Bändi tuntuisi silti olevan varsin hyvässä vedossa lavalla. Yleisön ääntä ja välispiikkejä ei onneksi ole miksattu pois, joten se on aina plussaa. Bändin erääksi tavaramerkiksi noussut Caputon ääni on kuitenkin varsin toimivan kuuloista, vaikka kuuleekin että tässä lauletaan livetilanteessa, joskaan ensilevyn todella matalaa laulua ei Caputo esittele.
Kappalevalikoimaa voisi tietysti kritisoida, mutta ne turhemmatkin hetket kantavat pitkälle Caputon äänen varassa. Kaikki kolme levyä ovat tasaisesti edustettuna. Vaikka nuo kaikki kolme levyä ovatkin hyviä, niin debyytin tasolle eivät kaksi seuraavaa ole yltäneet. Livetilanteessa yhteneväisen soundimaailman takia kontrasti raskaan debyytin ja varsinkin kolmannen levyn kanssa on varsin iso. Toki on hyvä, ettei levy pidä sisällään pelkkää raakaa asennetta, mutta rauhallisimpien kappaleiden ja hetkien aikana, kuten Heroin Dreamsista aina akustisena versiona soitettuun Let's Pretenderiin saakka ollaan joko rennoissa tai tylsissä merkeissä. Alkaa yksinkertaisesti puuduttamaan, ainakin näin levyltä kuunneltaessa. Tämän keikan perusteella en ehkä menisi bändiä katsomaan, mutta onpahan nyt sitten yksi livealbumi mistä voi todeta minkälainen yhtye on livetilanteessa. Todennäköisesti paikan päällä tunnelma olisi eri.
Bonuskappaleina kuullaan bändin jäsenten projekteja. Kitaristi Alan Robertin Among Thieves ja rumpali Sal Abruscaton Supermassiv edustavat Life Of Agonyn henkeä. Sen sijaan Keith Caputon järkyttävästä määkinäkappaleesta Were What I Say pitäisi antaa jo sakkoja.
10.09.2003, Janne Rintala |
|