Crimes Of Passion esittää semimelodisen metallinsa melkoisella jyrinällä. Kitaravalli on massiivinen, ja jos siitä jotain nyansseja löytyykin, ne ovat hautautuneet syvälle. Soundit ovat melkoista puuroa, mikä on oikeastaan aikamoinen ihmetyksen aihe, sillä puikoissa on ollut muissa yhteyksissä kelpo jälkeä aikaan saanut Charlie Bauerfeind.

Joissakin kappaleissa kitaramuuri ei ole järin korkea ja heti homma tuntuu luistavan liukkaammin. I Dare You To Try ja Love Is To Die For paljastavat, että kyllä niitä nyanssejakin löytyy, kunhan kitarat soivat maltillisemmin. Myös laulajan ääni kuulostaa kaikessa räkäisyydessäänkin paremmalta, kun ei tarvitse huutaa aivan kitarisat lepattaen saadakseen äänensä jotenkin kuuluviin.

Levyn hevimmästä kamasta parhaiten toimii Dream Again, joka svengaa kunnolla, mutta levyn linjattomuus ihmetyttää. Rockia, jyrää, balladeja ja powermetallia; biisistä toiseen vaihtelevin yhdistelmin. Let The Punishment Fit The Crime lähentelee jopa progea monimutkaisine kitaraosuuksineen. Biisi voisi toimiakin, mutta kun toteutukseksi on valikoitunut jyrävaihde ärjyvokaaleilla, niin tulos on lähinnä vastenmielinen.

Kaiken kaikkiaan To Die For sisältää liikaa kaikkea. Mukana on vähän hyvää ja vähän huonoa, mutta suurin osa on kuitenkin jotain siltä väliltä. Soundien luonne peittää mahdollisen potentiaalin melko onnistuneesti. Seesteisemmät palat nostavat Crimes of Passionin liitoon, mutta heti kun kitara jyrähtää, pelikaani lentää turbiiniin ja meno tyssää. Ei levy siitä huolimatta ole toivoton tapaus, joten täytyypä seurata yhtyeen edesottamuksia tulevaisuudessakin. Josko siihe iän ja kokemuksen lisääntyessä tulisi mukaan lisää malttia...