Ophthalamia on niitä nimiä, jotka saavuttivat aikoinaan jonkinmoisen kulttiaseman, mutta jäivät sittemmin lähinnä alaviitteiksi ruotsalaisen black metal -historian sivuille. Vaikka yhtyeen mainetta svenska svart metalin toisen aallon nimenä voidaan yrittää vääntää suuntaan tai toiseen, totuus kuitenkin on, etteivät 90-lukulaisen yhtyeen meriitit riittäneet kovimpaan a-luokkaan. Ansioitta Ophthalamia ei kuitenkaan ollut, kuten päätöstyöksi aikoinaan jäänyt Dominion (1998) hyvin osoittaa.

Soulsellerin saatekirje hehkuttaa uusintajulkaisun ominaisuuksia, eikä aivan syyttä: mukana on bonusraitaa, remiksattua ja remasteroitua soundia ja entistä paksumpi kansivihkonen. Ei hassumpaa palvelua näinkin vähälle huomiolle jääneelle levylle.

Musikaalisesti Dominion edustaa ruotsalaisen black metalin melodisinta antia yhdessä niin ikään edesmenneen Dissectionin ohella. Nykyaikojen bändien rinnalla tämä ei ole lainkaan paskempi juttu, sillä Ophthalamian tyylissä on jotain vallan omanlaista juttua ja jopa progressiivisuutta. Kenties nykypäivänä tällainen levytys sysättäisiin kokonaan black metalin ulkopuolelle, sen verran kepeää ja raja-aitoja nuuhkivaa meininki paikoin on.

Biisien anti on kuitenkin tasaisen mukavaa, paikoin varsin tarttuvaakin settiä. Melodioiden koukeroisuus ei tee Ophthalamian menosta helpointa mahdollista lähestyttävää, mutta pidemmän päälle se on melkoisen palkitsevaa. Dominion haldaa tunnelmapuolen hyvin ja juuri yhtyeen oma tyyli tekee siitä tietyllä tavalla muistettavan tapauksen. Dissectioniin vertaillessa levy ei meikäpojan kirjoissa pärjää, mutta eipä tätä huonoksikaan kehtaa haukkua.

Mukavaa bonusantia on saatu kolmesta treenibiisistä vuodelta 1996, sekä varsin pätevä Bathory-coverointi kipaleesta Sacrifice. Ärinälaulut, puhtaat osiot ja muut ovat myös hyvin mallillaan kautta levyn. Ei aivan klassikkomateriaalia, mutta uusintajulkaisunsa ehdottomasti ansainnut.