Saksalaisen In Legendin idea massasta erottumiseksi on kieltämättä omaperäinen. Yhtye yhdistelee debyyttikiekollaan pianovetoista laulaja-lauluntekijäperinnettä metallimusiikista aksenttinsa ammentavaan rytmisektiotyöskentelyyn. Metallille ominaista kitaraa ei kuulla levyllä lainkaan, joten huomio kohdistuu väkisinkin laulavaan pianistiin, Bastian Emigiin.

Vaikka yhtyeen konsepti vaikuttaa tuoreelta idealta, ei In Legendillä ole riittänyt rahkeita viedä luomiaan raameja viimeistellylle tasolle. In Legend kuulostaa piristävältä tuulahdukselta vain pieninä annoksina ja jo muutaman kappaleen jälkeen alkaa käydä ilmi, että Bastian Emigin sävytön, yksiulotteinen ääni alkaa tuntua melko puuduttavankuuloiselta.

Varsinaisia täysosumiakaan levyllä ei ole paria kappaletta enempää. At Her Sidessa olisi aineksia pienoiseksi pop-hitiksi, mutta kun heti perään lykätään myötähäpeää herättävä Vortex keinotekoisine konserttitilanteineen, asettaa se yhtyeen tyylitajun vähintäänkin kyseenalaiseksi.

Uutta luovivasta konseptista on kuitenkin annettava pisteet.