Norjalainen Funeral tarjoilee tällä uutukaisella levyllään ennen julkaisemattomia kappaleita ja demoäänityksiä, jotka on taltioitu narulle vuosien 1996 ja 2004 välillä. Masterointi on puolestaan suoritettu vuonna 2010 - eli melkein 15 vuotta ensimmäisen biisin äänityksestä. Tyyliltään tämä vanha materiaali on hyvin lähellä perinteistä doom metalia, vaikka yhtye onkin paremmin tunnettu nimenomaan yhtenä funeral doom -genren kehittäjistä.

Levy lähtee hyvin käyntiin ilman sen mitään kummempia kikkailuja ja kommervenkkejä. Ensimmäinen raita antaa heti ymmärtää, että nyt liikutaan perusasioiden äärellä, eikä pyörää olla lähdetty keksimään uudelleen. Kappaleet ovat tyylisuunnalle ominaisesti pitkiä, mutta tarkka rumpalointi, kitaraharmoniat, jylhät melodiat, sekä tarttuvat soolot pitävät pakettia hyvin kasassa, eivätkä kipaleet tunnu täten ollenkaan niin pitkiltä kuin mitä ne ovat. Muutenkin soundimaailman ollessa erittäin tunnelmallinen ja harkittu, levy on siinä samalla fiilistellessä aika äkkiä kuunneltu.

Miinuspuolia levyllä ovat oikeastaan pienehkö tasapaksuus, josta ei juuri erotu edukseen mitään tiettyjä biisejä, vaikka yksittäisiä killerikohtia onkin tarjolla kautta linjan. Kappaleissa on liikaa samankaltaisuuksia ja perusjeppeilyjä. Toisaalta tämä menee sen piikkiin, että levy on kooste, eikä varsinaisesti uusi albumi, jommoisella vuorostaan karsimalla ja tiivistämällä yleensä tällaiset asiat tuppaavat lutviutumaan.

Vaikka laulajat vaihtuvat, ja soundit ynnä biisit paranevat loppuaan kohti, tämä rieska on yllättävän yhtenäinen kokonaisuus, vaikka kappaleet onkin tehty eri vuosina ja eri ihmisten kanssa. Tästä on pakko antaa yksi piste lisää kokonaisarvosanaan. Doom metalin ystävät varmasti hommannevat tämän hyllyynsä jokatapauksessa, mutta kehtaa tätä kyllä muillekin suositella.