Italian itsemurhaaja Forgotten Tomb on yksi tunnetuimmipia suicidal metallin (hauta)kivenkantajista, joka  "ranteet auki" -asenteellaan on pystynyt luomaan tyylikästä ja vahvaa itseinhoa. Debyytti Songs To Leave ja tätä seurannut Springtime Depression ovatkin olleet ahdistuksessaan tuskaista ilmaisua, maustettuna niin vahvoilla melodioilla ja raskailla riffeillä kuin myös herkkyydelläkin. Ilmaisutavasta riippumatta tummasävyinen ilmapiiri on ollut aina mukana.

Näiden kahden albumin jälkeen ura on ollut selkeän laskusuhdanteinen. Siinä missä kolmas albumi Love's Burial Ground  kärsi lähinnä demomaisista soundeista, iski Negative Megalomania hieman uusiutuneella ilmaisullaan kintuille vähän eri tavalla. Kumpikaan ei ole heikko levy, mutta jäävät selvästi jälkeen kahdesta ensimmäisestä. Viidennellä albumillaan Under Saturn Retrograde syöksykierre onkin jo selkeämpi.

Ensimmäiseksi huomio kohdistuu siistiytyneeseen soundimaailmaan. Vanhemman materiaalin tumma depressiivisyys on hiottu kuuntelijaystävällisempään muotoon eikä kirkkaampi soundimaailma pysty luomaan yhtä vaikuttavaa tunnelmaa. Toki levyltä löytyy aika ajoin tuttuja elementtejä; riffejä, melodisia leadeja, mutta kokonaisuus jää monesti sieluttomaksi, ulkoaopituksi. Myöskään rääkylaulut eivät ole enää yhtä viiltäviä, vaan melko tavanomaista kärinää. Puhdasta laulua viljellään kahdessa viimeisessä kappaleessa, mutta eivät edes ne oikein saavuta oikeaa tunnelmaa. Joylessin tummasävyiset goottilaulut mahtuvatkin huomattavasti paremmin yleiseen linjaan, vaikka eivät nyt muuten niin korvia hivelekään.

Suurin yllätys koetaan kuitenkin Shutterin lopussa, kun musiikki kääntyy puhtaaksi stoneriksi. Kappale kuulostaa tyystin eri bändin tekeleeltä. Sen sijaan The Stooges -laina I Wanna Be Your Dog kääntyy Forgotten Tombin käsissä hyvinkin sen omaksi. Valitettavasti vain levyn materiaali on liian usein yhdentekevää. Toki hyvin sävellettyä ja sovitettua, mutta ilman todellista tunteenpaloa.

En haluaisi sanoa, että Under Saturn Retrograde olisi heikko levy, mutta ei se kovin kummoinenkaan ole. Siltä puuttuu tyystin alkuajan sisältämät jännitteet, dramatiikka ja toivottomuus. Siinä missä Negative Megalomanialla oli vielä vivahteikkuutta, Under Saturn Retrograde jää hyvin tavanomaiseksi ja sitä myöten myös vähemmän kiehtovaksi julkaisuksi.