Kolmisen vuotta sitten kertaluonteisena projektina alkanut Iron Maidenin veivaus lauluntekijä Gabriela Kulkan ja Baaba –yhtyeen välillä on kestänyt näihin päiviin ja nyt tarjolla olisi sitten koko albumillinen hieman erilaisia versioita monien rakastamista klassikoista.

Konemusiikin asiantuntija en todellakaan ole, mutta veikkaanpa tämän tekeleen tyylin olevan jotain elektroa tai vastaavaa. Muutaman kuuntelun perusteella linja on aika lavea, mutta ainakin kautta linjan minimalistisempi kuin vaikkapa nyt Iron Maidenilla. Parhaimmillaan Baaba Kulka on letkeissä poppispaloissa Wratchild, Prodigal Son ja Children Of The Damned. Ne ovat muuta materiaalia nopeammin ja irtonaisemmin soitettuja ja kahta ensimmäistä maustaa huilu tyyliin, josta tulee mieleen joidenkin 1960-luvun lopun suomalaisten leffojen äänimaisema. Aces High'lla piipahtava rautalankakitara ei toimi yhtä hyvin, kuten ei myöskään To Tame A Landin jousisoundisynat.

Laulajatar Kulkan ääni on tuollaista singer/songwriter –osastoa ja istuu näihin kappaleisiin varsin hyvin, eikä vähiten siitä syystä, että naisen englanninääntämys on ainakin meikäläisen korviin asiallista. Asiallista ei sen sijaan ole liian usean kappaleen turha venyttäminen. Heti aloitusraidan viiden minuutin jumputuksesta olisi voinut karsia ainakin puolet pois. Totuuden nimessä on sanottava, että näissä versioissa ei tapahdu ihan niin paljoa kuin alkuperäisissä, mikä tosin lienee homman tarkoituskin.

Pieninä annoksina Baaba Kulka on ihan okei, mutta koko levyn kuunteleminen kerralla vaatii joko asiantuntemusta tai melkoista kärsivällisyyttä. Anton Maiden teki kymmenen vuotta sitten niin totaalisen Iron Maiden –tribuutin tietokoneellaan, että siihen olen verrannut kaikkia vastaavia sen jälkeen tulleita. Tälläkin kertaa tuo ruotsalainen virtuoosi selviää voittajana, semminkin kun Baaba Kulka tuntuu olevan aika levynteossa vakavalla naamalla liikkeellä.

Myyntiversiossa mukaan tulee myös dvd, mutta promossa sitä ei ollut. Niinpä jäi tarkistamatta, millaista jälkeä tämä jengi saa aikaan konserttilavalla Rime Of The Ancient Marinerin kimpussa. En ole ihan varma, onko se hyvä vai huono asia…