|
01. Horizons
02. Gnossienne #1
03. Bourée / Bacchus
04. Firth of Fifth
05. Bay of Kings
06. Syrinx
07. Imagining
08. Second chance
09. Jacuzzi
10. Overnight Sleeper
11. The Barren Land
12. Black Light
13. Kim
14. Time Lapse At Milton Keynes
15. The Chinese Jam
16. Concerto in D
17. Hairless Heart
18. Cinema Paradiso
19. Mustard Seed
20. Gymnopédie #1
21. Jazz On A Summers Night
22. Little Cloud
23. Cavalcanti
24. Walking Away From Rainbows
25. Andante in C
26. Concert For Munich
27. The Journey
28. Skye Boat Song
29. By paved Fountain
30. Etude in A min.
31. Blood On The Rooftops
32. Hands Of The Priestess
33. C min. Triplets
34. End Of Day
35. Ace Of Wands
36. Idyll
37. Aubade
38. Méditation |
Joskus muinoin Genesiksessä soittanut kitaristi, Steve Hackett tuskin kaipaa sen suurempia esittelyjä. Soolouransa aikana hän on ehtinyt julkaista niin tyyliltään kuin tasoltaan vaihtelevia levytyksiä, ja moni miehen pitkäaikaisista faneistakin on toisinaan pohtinut, mahtaako Hackettilla olla kuulat hukassa.
Konserttitilanteissa Hackettin tyylitaju on pettämätön, ja hän onnistuu luomaan radikaalistikin erityylisistä kappaleista yleisöä viihdyttävän paketin. Tavallisesti Hackett puikkelehtii keikoillaan tyylikkäiden sävellysten lomassa niin akustisen kuin sähkökitaransa välillä, mikä tasapainottaa miellyttävästi esityksiä. Mutta miten käy kun pitäisi esittää täyspitkä konsertti akustisella kitaralla? Jaksaako homma kantaa?
Tammikuussa 2002 taltioidun DVD:n, Hungarian Horizons, perusteella Hackettin musiikki toimii mainiosti akustisestikin toteutettuna. Hyväntuulista maestroa tallenteella säestää pitkästä aikaa huilua soittava velipoika, John Hackett sekä kosketinsoittaja Roger King. Trion aikaansaama yhteissoundi vaihtelee hillityn taidokkaasta tunnelmoinnista aina yltiöpäisen räväkkään revittelyyn, sävellysten vaatiman hengen mukaan, ja kaikki ryhmän jäsenet saavat riittävästi soolotilaa.
Konsertin ohjelmisto on valittu tasaisesti Hackettin koko tuotannon ajalta, sisältäen tietenkin muutaman pakollisen kappaleen Genesis-ajoilta, ja erityistä plussaa irtoaa yllättävistäkin kappalevalinnoista (mm. Blood On The Rooftops, Hairless Heart ja Ace of Wands). Ohjelmistoon on istutettu mukaan myös klassisen musiikin mestareiden sävellyksiä (mm. Bachia, Vivaldia ja Satieta), mikä sopiikin erinomaisesti setin luonteeseen.
Kerralla katseltuna yli puolitoistatuntinen Hungarian Horizons saattaa vaikuttaa hieman liian kovalta palalta purtavaksi. Katsoessani tallenteen ensimmäisiä minuutteja, mielenkiinto oli herpaantua ensimmäisen 20 minuutin jälkeen. Lievän suvantokohdan jälkeen esitys saa kuin saakin uutta ryhtiä, ja se mitä on luvassa, sisältää suoranaista taikaa. Osansa asiaan on tyylitajuisen hienostuneella kuvaustyylillä, josta kaikki kotipelimannit ovat varmasti innoissaan: Hackettin sormia otelaudalla näytetään selkeästi, eikä näin tyylikkäästi kuvattuun tallenteeseen edes osaa kaivata vaihtoehtoisia kuvakulmavalikkoja, joita esim. Genesiksen mainio The Way We Walk tarjoaa.
Mitä taas tulee tallenteen muihin ominaisuuksiin, on sekä teknisesti että soundillisesti hyvin toteutella Hungarian Horizonsilla mahdollista valita kolme erilaista äänentoistovaihtoehtoa (Dolby Digital Stereo, Digital Dolby Surround 5.1 ja Digital Theatre Surround 5.1). Lisäksi DVD:ltä löytyy likimain kiinnostavimmaksi anniksi nouseva 18-minuuttinen dokumentti, A Weekend Show In Budapest, jossa nähdään visiitin aikana kuvattuja pätkiä haastatteluista, soundcheckeista ja kulisseista. Ulkoasultaan viileästi pakatun Hungarian Horizonsin mukana tulee myös kaksi CD:tä, joissa on kuultavissa audiona DVD:n sisältämä konsertti.
21.08.2003, Kalevi Heino |
|
