Tässä tulee A Pale Horse Named Death, jossain määrin Type O Negativea muistuttava yhtye - ja kas, levy onkin omistettu Peter Steelelle ja sillä soittaa rumpuja Type O:n Johnny Kelly. Mukana ovat myös Bobby Hambel Biohazardista ja Sal Abruscato, joka aikanaan perusti Type O:n Peter Steelen kanssa ja soittaa toki myös Life Of Agonyssa.

APHND:issa Salin homma on laulu, ja valitettavasti miehen ääni ei ainakaan itseäni inspiroi. Siinä missä vaikkapa Peter Steele oli karismaattinen tulkitsija, Salin laulu kuulostaa päälleliimatulta. Se muistuttaa hieman Bronx Casket Co.:n laulutapaa, joka ei myöskään ole koskaan iskenyt itseeni.

Levyn selkeä hitti on Heroin Train, jossa on jonkinlaista kaupallista potentiaalia, ja ainakin radiosoittoon kelpaavia ominaisuuksia. Toinen joukosta erottuva raita on When Crows Descend Upon You. Suurin osa sanoituksista on naiivia tavaraa, joka alkaa pidemmän päälle ärsyttää. Näin käy etenkin Pill Headissa. Tuntuu siltä, että suureksi osaksi tämän bändin markkinointi on laskettu jäsenten nimien varaan, sillä varsinainen albumi ei nouse odotetulle tasolle - varsinkin kun kyseessä pitäisi olla Peter Steelen muistoa kunnioittamaan sävelletty levy.

Lätty ei siis missään tapauksessa ole loistava, enkä jää innolla odottamaan sille mahdollista jatkoa. Type O pyyhkisi edelleen tällä bändillä lattioita, jos yhtye yhä olisi hengissä.

Here comes A Pale Horse Named Death, reminiscent of Type O Negative and lo and behold, this album is dedicated to Peter Steele, featuring Johnny Kelly of Type O on drums even. Joining Kelly are Bobby Hambel of Biohazard and Sal Abruscato, who was co-founder of Type O with Peter Steele back in the day in addition to drumming for Life Of Agony.

On APHND Sal sings and that said, I must say that his singing does not inspire. Whereas Peter Steele was charismatic in his delivery and approach, Sal's voice feels glued on. There is something similar in the vocal approach of Bronx Casket Co., which also hasn't really ever turned my crank.

The clear standout tune here is Heroin Train, which is as commercial as this band gets, and could be considered for radio play. The other song that somewhat stands out is When Crows Descend Upon You. A lot of the lyrics here are pretty naive and it begins to get annoying over the long haul, such as in Pill Head per se. For me, it seems that much of the sales pitch and marketability of this band is behind it's members' names, but the overall product is far from being on ”the level” that you'd expect, especially if they are commemorating this to the memory of Peter Steele.

Not a great album by any stretch, and hopefully they leave it at one outing. Type O would wipe the floor with this band, were they still around, and their earlier efforts do.