Kymmenisen vuotta operoineen helsinkiläisen Spirit Diseasen edellisestä levystä Annihilation on kulunut jo viitisen vuotta, mutta kakkoslevy Retaliation osoittaa, ettei aika ole kulunut hukkaan, vaan levy tarjoaa edelleen thrashin ja deathin ristisiitosta, jossa kansikuvan panssarivaunun triplatykkien mukaisesti tanner tärisee latingilla jos toisellakin, kolmatta unohtamatta.

Retaliationin musiikki on välillä hyvinkin raivokasta ja intensiivistä, mutta säilyttää silti ilmavuutensa ja selkeytensä. Vaikka sisältö onkin tasaisen hyvää, niin Love Is Blood Red  iskee levyllä sen parhaimman niitin. Muutama vähän huitaisun oloinenkin on mahtunut mukaan, mutta yleisesti ottaen sisältö on tarpeeksi vaihteleva, eikä levy puuduta. Maininnan ansaitsee myös Tuberkulosisin laulut, jotka vaihtelevat örinän ja hysteeristen kähinähuutojen välillä.

Soundipuolella Retaliation jättää kuitenkin hieman petraamisen varaa. Vaikka sinällään levy onkin selkeä, niin samalla se kaipaisi enemmän dynamiikkaa, mureampaa lihaa ympärillensä. Kitarat ja varsinkin rummut ovat välillä ponnettomia, eivätkä pysty aina luomaan sellaista voimaa, mitä kappaleet olisivat kaivanneet. Soolot sen sijaan iskevät hyvin.

Vaikka Spirit Diseasissa tuoksahtaa vanha henki, on se onnistunut hyödyntämään sen ilman retromakua. Retaliationin musiikki rullaa sujuvasti ilman turhia kikkailuja, mutta silti varsin tuoreena pääntakomisena, joka toimii live-tilanteessa erittäin hyvin.