Kansitaide KOKOELMA
Doom All Over the World
2CD
[ Game Two ]

( 7- )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä!
CD1:
01. Deer Creek: Panic
02. Möse: The Levee Will Break
03. Pÿlon: Ride The Pale Horse
04. Mr. Peter Hayden: Majestic 5
05. Smaug: When Charon Comes
06. Burn Heavy: Motivator

Kesto 43:44

CD2:
01. Cold Mourning: Driven To Reason
02. Mr. Peter Hayden: Hitari
03. Möse: How To Kill A Pig
04. Burn Heavy: Situations
05. Smaug: Nothing Is Forever
06. Pÿlon: Cannibal Coronal Mass Ejection (Vocal Version)
07. Deer Creek: It Had Neither Fins Nor Wings

Kesto 55:41
Game Two on aina ollut hyvä löytämään mielenkiintoisia uusia bändejä ja useimmiten myös julkaissut bändeiltä jotain, vähintäänkin biisin tai kaksi kokoelmillaan. Tällä kertaa mukana ovat jenkkilästä Burn Heavy, Cold Mourning, Deer Creek ja Smaug, Möse Belgiasta, kotosuomalainen Mr. Peter Hayden ja Pÿlon Sveitsistä. Cold Mourningia lukuunottamatta, kaikilta yhtyeiltä löytyy kaksi biisiä (yksi per kokoelman levy) ja niiden pitäisi olla nimenomaan eksklusiivisesti tälle kokoelmalle äänitettyjä, joten niitä ei muita äänitteiltä pitäsi löytää. Game Twolle tyypilliseen tapaan levy ilmestyi "sitten kun tulee", mikä tässä tapauksessa oli useita vuosia myöhemmin kuin alunperin oli tarkoitus.
 
Kokoelma todellakin esittelee doom metallia ympäri maailmaa, esimerkiksi Mösen mallisessa väännössä mennään hieman enemmän sludgen puolelle, kun taas Pÿlonin esitys tapailee hieman haparoiden eeppistä doom metallia. 
Kotimaisen Mr. Peter Haydenin tapauksessa doomin sävyjä löytyy myös ihan reippaasti, mutta bändille tyypilliseen tapaan tarjolla ei ole ihan sitä mitä odottaisi ja jyräyksen katkaisevat tummalla psykedelialla väritetyt efektit ja synaosuudet. Mielestäni bändi on kuitenkin paremmin omillaan tehdessään ilmavaa ja hahmotonta maalailua, verrattuna tummaan ja tarkkaan doom riffittelyyn.
 
Smaug polkee perinteisen tuomion julistamisen polulla, ilman sen kummempia koukkuja. Burn Heavy edustaa levyn äärimmäisintä päätä ykköslevyn 12 minuuttisella biisillä Warhorse-tempoineen ja Ufomammut-soundeineen. Vokalistin korina ja soundien likaisuus ovat tässä seurassa edukseen ja nostavan bändin kokoelman kärkikastiin. Erityismaininta mainiosta välikohdasta melankolisen viulun parissa.
 
Kokoelman toisen levyn polkaisee käyntiin Cold Mourning perinteisellä doomillaan, joka edustaa hieman yhtyeen aiemmasta materiaalista poikkeavaa soundimaailmaa tummempana ja tukkoisempana. Mr. Peter Haydenin toinen kappale on myös hyvin doom metal -painotteinen, mutta selkeästi enemmän yhtyeen muuta tuotantoa vastaava toistoineen ja teemojen rakenteluineen. Kappale sisältää hieman totutusta poikkeavia soittimia, muun muossa paljon synaa ja sitä kautta erilaisia tehosteita. 
 
Mösen toinen rykäisy jatkaa sludgehtavalla linjalla, joskin toteutus tuntuu hieman heikommalta kuin ensimmäisen levyn biisin kohdalla. Burn Heavyn toinen biisi on myös samaa ultraraskasta laahustamista kuin ensimmäinenkin biisi, jossa ei mitään yllätyksiä koeta. Myös Smaug jatkaa ensimmäisen biisin viitoittamalla tiellä perinteisen doomin polkua, joskin itse koen biisit aavistuksen yllätyksettömiksi ja tylsiksi, eikä yhtye eroa alan bändien massasta juuri millään tavalla. 
 
Pÿlonin toinen kappale on kuin sen esittäisi toinen bändi. Äänitysten välissä on toki ollut miehistössä muutoksia ja useita vuosia aikaa, joten sinänsä tämä ei ole mikään ihme. Mutta kun uudempi biisi (1. levyllä oleva biisi on vuodelta 2010) on laiskasti soitettua eeppistä doomia, kuulostaa toisen levyn aikaisemmin äänitetty biisi (äänitetty 2005 ja masteroitu 2008) sekoitukselta modernimpaa (death) doomia ja kouralliselta metallisia alagenrejä samassa nipussa. Pituuttakin tällä rykäisullä on vain kolmisen minuuttia. Deer Creekin toinen ei ylety ihan levyn avaavan biisin tasolle, vaikkei se sinänsä huono olekaan. Bändillä on keitoksessaan aineksia riittämiin, joten pelkkä doom metal ei riitä kuvaamaan yhtyeen materiaalia, seassa on doomin lisäksi ainakin sludgea ja muuten "likaista" metallista fiilistä.
 
Jokainen biisi kuulostaa soundiensa puolesta enemmän tai vähemmän erilaiselta, enimmäkseen kuitenkin vähintäänkin siedettävältä, eikä levyjen masteronnissa ole tapahtunut mitään katastrofaalista. Osa biiseistä on ilmeisesti äänitetty treeniolosuhteissa tai livenä, mutta koska kyse on kuitenkin eri paikoissa äänitetystä kokoelmasta biisejä, on soundimaailmaa turha ruotia sen enempää.
 
Kokoelmasta olisi mielestäni saanut hyvän yhden levyn, tälläisenään se on pettymys ja liian epätasainen. Oikeastaan se on aika tylsä. Levyn parasta antia edustavat Deer Creek, Burn Heavy, Cold Mourning ja Mr. Peter Haydenin kakkoslevyn biisi. Suorastaan huonoksi kutsuisin ainoastaan Pÿlonin ensimmäisen levyn kipaletta. 
 
Kokonaisuutena tupla on jossain hieman keskiverron paremmalla puolella.


27.06.2011, Jukka Kolehmainen
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
[ Digital ]
A Tribute To Sonata Arctica
A Tribute To Sonata Arctica
[ CD ]
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
[ MC ]
Keskellä
Keskellä
[ CD ]
Uprising 2
Uprising 2
[ CD ]
Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 2848
Palaa »