Ruotsalainen Miasmal keräsi runsaasti underground-väen huomiota demollaan ja seiskatuumaisella vinyylillään, eikä aivan suotta. Vaikka bändin old school death metal ei sinällään mitään erityisen poikkeavaa tarjonnutkaan, niin ilmaisuun toi tehokasta lisäpontta vahva annos d-beatia, joka tekee bändin musiikista varsin tiukkaa myllytystä.

Debyyttialbumi, demon ja seiskatuumaisen tavoin vain omaa nimeään kantava Miasmal  pysyy edelleen tutussa hc-punkahtavassa deathmetallikaavassaan, mutta bändi näyttää, että ideat kantavat myös albumimitassa. Vaikka sisältö ei aina kaikkein mieleenpainuvinta olekaan, niin bändin otteessa on koukuttavuutta, joka korostuu paitsi musiikin groovessa ja varsin maukkaissa kitarasooloissa, myös sopivan synkässä ilmapiirissä.

Soundillisesti levy on sopivan rujo. Kulmia ei olla liikaa hiottu, mutta välillä lievä puuroutuminen vaivaa. Onneksi levy jyrää siinä määrin tehokkaasti eteenpäin, että lievät muotovirheet eivät pääse häiritsevästi korostumaan.

Kun Ruotsista on viimevuosina noussut selvästi uutta vahvaa old school -henkeen vannovaa sukupolvea, kuten mm. Vanhelgd, Bastard Priest, Maim tai vaikkapa Tribulation, ei Miasmal ole tässä sonnilaumassa lainkaan heikoimmasta päästä. Se ei ole mitenkään täydellinen, mutta ei myöskään lankea omaan (hauta)kuoppaansa.

Bonuksena CD-levyllä on mukana myös edellämainittujen demon ja 7"-vinyylin biisit, joiden sisältö ei ole onneksi edes vain toisintoa albumille. Bonuksien myötä levyn kesto nouseekin yli tunnin. Itse albumi kellottaa kuitenkin optimaaliset 37 minuuttia tiukkaa death metalia.