“Mitenkäs vaihto-oppilasvuosi Coloradossa meni?”, kysyy sukulaissetä Jenkkilästä palaavilta ruotsalaislukiolaisilta.
“Hyvin. Kyllästyttiin käymään koulutunneilla, alettiin kiskoa kaljaa ja jammailtiin autotallissa räkäisiä retrorockbiisejä.”
“Kai teillä jotain suunnitelmia on kirjoitusten jälkeen?”
“Joo. Me jatketaan räkäisen retrorockin soittamista ja kaljanjuomista.”

Sittemmin kyseinen päätös on johtanut kolmihenkisen Märvelin perustamiseen ja ruotsalaistrio on ennättänyt julkaista jo kolme vahvasti 1970-luvulle kalskahtavaa räimerocklevyä, joista Warhawks of War on viimeisin.
Märvelin perusresepti on selvä. Tarjotaan yksinkertaisen tehokasta ja energistä räimerockia, joka jatkaa rocktraditioita The Hellacoptersin, Backyard Babiesin, Monster Magnetin, Stoogesin, Thin Lizzyn ja vanhan Kissin hengessä. Kappalerakenteet saattavat olla vanhan kierrätystä, mutta kun sanottavansa sanoo vakuuttavasti, kuka omaperäisyyden puutteesta välittää? Nyt rokataan!

Warhawks of War tarjoaa tusinan verran tiukalla otteella paiskottua energiapommia, joissa rummut paukkuvat ja kitarat vuoroin murisevat, vuoroin ulvovat kuin Brian Robertsonilla parhaina päivinään, unohtamatta rosoisia vokaaliosuuksia, jotka tuovat mieleen sekä Gene Simmonsin että Dave Wyndorfin laulumaneerit. Tästä meiningistä jopa Iggy Pop voisi olla tyytyväinen.

Kappaleiden mieleen iskostumisen puolesta Märvelin musiikki on kuin muistikuvat täydellisestä viikonlopusta. Muistikuvat ovat paikoin hataria, mutta päällimmäisenä tuntemuksena kuitenkin on, että kivaa on ollut.