Gamma Ray hassuttelee minialbumillaan vanhojen biisiensä kimpussa. kahden ensimmäisen, Ralf Scheepersin aikaisen levyjen biisit päivitetään nykyaikaan ja pari hieman tuoreempaa veisua saavat pääosin akustiset sovitukset.

Hold Your Groundin uusi versio toimii, mutta Gammojen mielestäni heikoimmalta albumilta, Insanity & Geniusilta, uusiksi versioitu Brothers on niin perusrokkia, että yhtä hyvin voisivat versioida vaikka Alice Cooperia ja Gunnareita. Yhtä vähän se Gamma Raylta kuulostaisi. Send Me A Signistä en oikein osaa edes muodostaa mielipidettä. Toisaalta versio lähinnä vain hymähdyttää, mutta en kiellä etteikö uusinnassa ole ihan makeitakin piirteitä. Rebellion In Dreamland taas... no, eeppinen kappale on eeppinen kappale, vaikka sen soittaisi kukkopillillä ja tiskialtaalla.

Minin "bonusbiisit" (en kylläkään ymmärrä millä logiikalla ne sellaisia ovat ellei kyseessä ole niiden suoranainen filleriksi myöntäminen) koostuvat tylsähköstä, mutta vähän omituisesta Wannabeesistä josta löytyy niin maustetta koneellisemmista metallisuuntauksista, intin marssikuoroista kuin folk-piiparointimelodiaakin sekä tarpeettoman venytetystä Brothersista ja Rebellion In Dreamlandin "karaokeversiosta", johon Gammat ilmeisesti tahtovat faniensa tekevän lauluosuuden. Raythan eivät ole ensimmäistä kertaa sen idean kimpussa, Japanissa Gamma Raylta ilmestyi karaokealbumi jo vuonna 2000.

Piiloraidasta päätellen, ei ole studiossa laulaminen helppoa Gammoillekaan.