Teemalevyt ovat vaikea laji. Helpommin pääsee, kun pysytään enemmän tai vähemmän aihepiirissä, mutta silti itsenäisinä kappaleinaan. Rimaa voi nostaa vaikka Kind Diamond -kortilla, jossa koko levy perustuu yhteen tarinaan. Tällöin vaikeutena on saada kappaleet toimimaan myös yksittäisinä ilman tukea muista. Sitten on tällaiset yhden kappaleen järkäleet, joista parhainta tulosta on saanut Devil Doll.

Singaporelainen black/death jyrä Impiety on ottanut käsittelyyn jälkimmäisen vaihtoehdon seitsemännellä albumillaan Worshippers Of The Seventh Tyranny. Mutta, Impiety ei ole Devil Doll, sillä bändin musiikki on rujoa ja päällekäyää metallia erinäisin variaatioin.

Promoversiossa on kuitenkin pieni ongelma. Tällainen levy kaipaisi myös aihepiirinsä luettavaksi tekstinä, jonka turvin pystyisi halutessaan seuraamaan tarinaa. Mitään tällaista ei kuitenkaan ollut, ja se vaikeuttaa pahasti levyn hahmottamista. Nyt levyn eteneminen kuuluu vain kasana irrallisia hetkiä ilman selvää logiikkaa. Mitä tapahtuu ja miksi? Levyä on toki jaksotettu erilaisilla väliosilla, mutta niiden funktiot jäävät epäselviksi. Toivottavasti myyntiversiossa tätä puutetta ei ole, sillä mielikuvitusmoodini ei nyt ole inspiroituneimmillaan.

Toisaalta, musiikki voi toimia ihan vain pelkkänä musiikkinakin ilman mitään taustatietoa ja on myönnettävä, että sen puolesta Worshippers Of The Seventh Tyranny ei kuulosta mitenkään erityisen huonolta. Se on varmasti tähän saakka monipuolisinta ja helpoiten sisäistettävintä Impietya, mutta valitettavasti samalla kovin tavanomaista rähinää. Liikkuessaan vielä näinkin pitkänä kappaleena ja melko kapealla alueella, jää se helposti vähän mieleenpainumattomaksi, taustamusiikiksi. Kaikki kunnia silti bändille yrityksestä, mutta tämänkaltaiset levyt ovat aikalailla joko/tai-osastoa, olivatpa lyriikat seurattavissa tai ei.