Urchin on brittiyhtye 70-luvun jälkipuoliskolta ja High Roller kooste bändin vuosina 1977-1978 nauhoittamia kappaleita, joista osa on (ilmeisesti eri versioina) julkaistu jo High Roller Recordsin ulos pistämällä kokoelmalla vuonna 2004. Urchinin musiikki on hieman UFO- ja Thin Lizzy -tyylistä hardrockia, jossa kitarat raikaavat ajoittain jonkin verran Led Zeppelin -sukupolvea rajummin mutta jota ei kuitenkaan vielä missään nimessä sanoisi metalliksi. Muutamissa biiseissä Urchin nojaa itse asiassa vielä melodisempaan ja pehmeämpäänkin ilmaisuun. Vaikka 40-minuuttinen High Roller soikin ihan mukavasti, rennosti ja miellyttävästi, syyt Urchinin merkittävyyteen taitavat sittenkin löytyä sen kokoonpanoon kuuluneiden kitaristien myöhemmästä historiasta. Tälläkin nauhoitteella soittavan ja laulavan Adrian Smithin sekä pariin eri otteeseen bändissä kepitelleen Dave Murrayn tuntee nimittäin varmasti jokainen heavy metalin peruskurssin käynyt.

High Roller todella groovaa mukavasti ja biiseissä on välillä 80-luvun tukkahevinkin suuntaisia viboja - kuunnelkaapa vaikka Lifetime tai Watch me walk away, joissa käytetään myös jonkin verran koskettimia - mutta osittain levyn musiikki on jo 70-luvun lopun sukupolvelle ollut moneen kertaan kuultua, vaikkakin hyvin tehtyä matskua. Tällaista vähän jo kulunutta kamaa ovat ainakin The late show ja Animals, joista ensin mainittu tuo hauskasti mieleen Pink Floydin Animals-albumin. High Roller on kokonaisuutena siis jokseenkin vaihteleva, jopa hivenen epätasainen. Urchinia kuuntelee joka tapauksessa mielellään, mutta legendaarisiin aikalaisiinsa verrattuna kyse on lähinnä potentiaalisesta yhtyeestä. High Roller on joka tapauksessa mielenkiintoinen pala raskaamman rockin historiaa, eikä se jää onneksi pelkäksi kuriositeetiksi. Tästä kiitos ennen kaikkea My ladylle, Watch me walk awaylle ja Lifetimelle.