Entuudestaan tuntematon helsinkiläisbändi ja alle 12 minuuttia materiaalia ovat keskimääräistä haastavammat lähtökohdat arvostelun kirjoittamiselle. Kinkajoun musiikki ei ole thrashin- ja punkinsekaisessa äijämäisyydessään maailman vaikeaselkoisinta musiikkia, mutta jollain tavalla The Dreams Below'hun on hankala saada otetta. Shallow Be Thy Grave on lyhyehköä, irrallisen kuuloisen kitaraliidin esittelemää väliosaa lukuun ottamatta suoraviivainen ja reipas thrash-pala, jonka riffit ovat kuitenkin äärimmäisen helposti unohdettavia. Niin soundillisesti, rakenteellisesti kuin laulullisesti biisi on muutenkin niin peruskamaa kuin olla ja voi.

Kakkosraitaan tuo eloa miellyttävä thrash-mullikuoro, ja myös c-osan groovaavuus on hyvä huomioida. Tietynlainen ”joo se on ihan hyvä, ja kaljalle” -päämäärättömyys tästäkin kappaleesta sävellyksenä mielestäni huokuu. Olkoonkin, että Kinkajou ei varmasti edes halua leimautua maailman viimeistellyimmäksi tai ajattelevimmaksi bändiksi, niin tietty sävellyksellinen huolellisuus ja loppuviimeistely olisi tärkeää pitää mielessä. Kolmesta rallista viimeinen, Cromagnon, on riffeiltään ja rakenteeltaan EP:n parasta antia, mutta omaperäisyyspisteet eivät siinäkään korkealle nouse. Päätösraita on joka tapauksessa melko edustuskelpoinen, simppeli rock-veisu, josta löytyy niin punkahtavuutta kuin thrash-henkeäkin. The Dreams Below'n perusteella helsinkiläisnelikko jää kuitenkin vielä pahasti kasvottomaksi, joskin asenteensa ja siloittelemattoman soundinsa ansiosta kehityskelpoiseksi tuttavuudeksi.