Jos olet yhtään tutustunut metalcoreksi nimettyyn tyylilajiin, olet varmaankin kuullut Killswitch Engagea? Entä oletko tutustunut Bleeding Through -nimiseen amerikkalaiseen ryhmittymään? Black metal lienee myös tuttu termi? Mikäli vastasit myöntävästi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin, sinun on helppo muodostaa mielessäsi kuva Beneath the Sky -yhtyeen kolmannesta albumista In Loving Memory.

Selvitetäänpä hieman: Otetaan Bleeding Through, josta vähennetään koskettimien osuutta, jatketaan sitä Killswitch Engage -tyylisillä puhtailla lauluilla ja tiivistetyillä kappalerakenteilla. Tämän jälkeen lisätään vokaaleihin mausteeksi vielä tutuimmin blackmetallissa esiintyviä korkeita rääkynöitä, ja paketti nimeltään Beneath the Sky on valmis.

Bändin musiikki on siis lähinnä ennestään tuttujen aihioiden yhdistelemistä, ja omaleimaisimmaksi seikaksi nousee jo mainittujen mustasta metallista muistuttavien ilkeiden raakkumisten ja coreriffien yhdisteleminen. Aivan uutta ja ihmeellistä tämäkään ei kuitenkaan ole, sillä muun muassa The Black Dahlia Murder on ansiokkaasti hyödyntänyt samaa tehokeinoa jo aiemmin. Beneath the Skyn käyttämänä yhdistelmä myös toimii, ja monivivahteinen laulupuoli murinoista huutoihin ja puhtaisiin sujuu yhtyeeltä muutoinkin keskimääräistä vakuuttavammin.

Mitään mullistavaa In Loving Memory ei sisällä, mutta mielenkiintoisesti tuotettujen laulujen lisäksi riffit ja melodiat ovat jatkuvasti vähintään hyvää keskikastia, ja myös koskettimia hyödynnetään hienovaraisesti ja hyvällä maulla. Biiseihin kaivattaisiin vain vielä enemmän uskallusta ja vaihtelua, sillä osaamisen puolesta yhtyeen siivet voisivat kantaa pidemmällekin.

Huumorintajuni ei muuten edelleenkään riitä päätösraidan nerokkuuden ymmärtämiseen: raidalla on pituutta lähes 15 minuuttia, josta itse kappale kestää neljä minuuttia, minkä jälkeen seuraa lähes viisi minuuttia hiljaisuutta ja lopuksi irrallinen outro-jumputus. Vaikkein Slayeristä itse pahemmin perustakaan, eikö se Reign in Blood jo elinikä sitten osoittanut, ettei eheään ja toimivaan levykokonaisuuteen tarvita väkisin keinoilla millä hyvänsä yli 40 minuutin venytettyä mittaa?