Jenkkibändi Nailsin alle 14-minuuttiselle Unsilent Deathille on ahdettu kiitettävä määrä energiaa ja pieksentää. Yhtyeen hardcore/grind ei ole niin sanottua kahvittelumusiikkia – ei senkään vuoksi, että levyä kuunnellessa ei välttämättä ehdi edes sumppeja keittää!
Bändi pitää huolen myös siitä, että näinkin lyhyttä grind-annosta höystetään hivenen hitaammallakin riffittelyllä. Esimerkiksi nimiraita ja I Will Not Follow ovatkin jonkinasteista sukua ruotsalaiselle punk-henkiselle death metalille. Muutenkin kyseiset biisit edustavat levyn parhaimmistoa Siinä missä näissä biiseissä heitetään kehiin kunnon riffejä, revähtää levy toisessa ääripäässään ehkä liiankin räävittömäksi kohkaamiseksi. Ainakin No Servant humahtaa ohi jättämättä minkäänlaista muisti- tai edes mustelmajälkeä.
Kaiken kaikkiaan Nailsin energialataus on kuitenkin lähestulkoon poikkeuksellista luokkaa, jos tätä vaikutelmaa korostaa osaltaan myös levyn lyhyt kesto. Soundi on hyvässä tasapainossa likaisen ja persiille potkivan välillä. Muutamassa biisissä kitaraliidit menevät tosin jo päämäärättömän räpellyksen puolelle, mikä hieman laimentaa kokonaisvaikutelmaa, mutta ei Unsilent Deathia kuunnellessa noin keskimäärin kelloa tule paljon vilkuiltua.
06.12.2010, Antti Korpinen |